› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 9,721 - 9,730 (kaikkiaan 9,735)
1 2 3 … 972 973 974

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 26.3.2026, 06:02

    Arvelen että kyllä kannattaa. Hesari on jonkin verran luettu lehti – joskaan kaikki eivät lue digiä eikä kommentteja. Varmaan muutama sata tuhatta on potentiaali tavoittaa. X olisi toinen mutta hoitakoot muut sen.

    Kurki Kurki 26.3.2026, 21:54

    Joo kyllä sinne kannattaa kirjoittaa. Tuo ”Juuri näin” lienee liian lyhyt kommentti, kun tarjosin sitä moneenkin paikkaan ei julkaistu.

    Viimeinen kommentti julkaistiin kyllä alta aikayksikön. Nyt tuntuu kuin kirjoitukset julkaistaisiin ilman tarkastusta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 26.3.2026, 22:37

    Joo siellä luki jossain, että ovat siirtyneet tekoälyn tekemään tarkastukseen. Jos joku ilmoittaa viestin asiattomaksi, sitten poistavat.

    kim1 26.3.2026, 22:49

    Annelin ansiokas työ saralla ,kuin saralla menettää merkityksensä muutaman vaalikauden jälkeen kun muslimit päättävät asioista..,heh

    Kurki Kurki 26.3.2026, 22:50

    https://www.hs.fi/feature/art-2000011836508.html

    Suomen runkopuuvaranto on kasvanut 1960-luvulta 1100 milj.m3, 1500 milj.m3:stä nykyiseen 2600 milj. m3 :iin.

    Eli 1,1 miljardia kuutiota(m3).

    Luken Ilvesniemen mukaan metsän hiilestä 40% on maanpinnan yläpuolella ja 60% maanpinnan alapuolella. 
    Maanpinnan yläpuolinen metsä on sitonut ilmasta CO2-kertoimella 1 tuon 1,1 miljardia tonnia ja maanalainen osa 1,5* = -1,65 miljardia tonnia.
    Yhteensä -2,75 miljardia tonnia.

    —————————————————————————

    Jos laskee Ruotsin 1,4 tn/ha/v tavalla maaperään kertyvän CO2-varaston , niin 75 vuodessa Suomen metsämaapohjaan 16 milj.ha (vain kivennäismaat) olisi kertynyt uutta CO2-varastoa:

    =====75*16*1,4= -1680 Mtn-CO2.

    Ruotsin nielulaskenta on lähellä tätä Ilvesniemen 40%/60% periaatteella laskettua.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.3.2026, 06:46

    Tuo onkin hyvä rajaus että ”vain kivennäismaat”. Samana ajanjaksona ojitetut turvemaat ovat päästelleet kohtuullisen paljon hiiltä ilmakehään. Tosin eivät ole päästelleet samana aikana metaania, että kumoavatko nämä kaksi sitten toisensa? Kannattaa ehkä valita ennallistettaviksi jonkun verran paksuturpeisia reheviä ja runsaspäästöisiä soita, jotka eivät ehkä satoihin vuosiin muutu kivennäismaan kaltaisiksi ohutturpeiksiksi turvekankaiksi.

    Kurki Kurki 27.3.2026, 09:31

    Tuo onkin hyvä rajaus että ”vain kivennäismaat

    Pitäisiko turvemaillekin laskea maapohjaan myös  -1,4 tn/ha/v?

    Luken mukaan 5 milj. hehtaarin ojituslaueita tulisi CO2-päästöä +12,5 Mtn-CO2/ha/v eli 12,5/5= +2,5 tn/ha/v.

    Samallahan turvemaahankin voisi syntyä uutta CO2-varastoa tuon – 1,4 tonnoin verran. Onko se huomioitu?

    Olisi linjassa nyt, kun turvemaiden päästöistä on muutenkin epävarmuutta eli niiden pitäisi olla alemmat mitä Luke laskee.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.3.2026, 09:35

    Eiköhän tuossa Luken laskennassa ole kaikki huomioitu eli karikesyöte miinus turpeen hajotus. En ole vakuuttunut että Ruotsin laskenta olisi sen parempi. Sen maaperänielu poikkeaa huomiota herättävän paljon muista maista.

    Visakallo Visakallo 28.3.2026, 09:24

    Jotenkin näistä nykyajan metsien hiilinielulaskelmista tulee mieleleen 1400-1500 -lukujen löytöretket, kun etsittiin suorinta merireittiä Euroopasta Intiaan. Maapallon ympärysmitan arvio heitti niin paljon, että Kolumbuskin luuli olevansa jo Intiassa, kun oli vasta Amerikassa!

    https://areena.yle.fi/1-67131723#autoplay=true

    Timppa Timppa 28.3.2026, 11:07

    Aina puhutaan vaan hiilinielusta.  Yhteyttäminen ja sen yhteydessä syntyvät aerosolit jäävät unhoon.

    Yhteyttäminen itsessään viilentää ilmaa, sillä siinä sitoutuu auringon lämpöä kemiallisesti prosessissa syntyvään glukoosiin.  Sitten toinen juttu on prosessissa syntyvät aerosolit.  Ne heijastavat auringon valoa.  Jos heijastunut valo osuu yhteyttävään kasvinosaan, niin tietysti nytkin tapahtuu yhteyttämisteaktio ja syntyy uusia aerosoleja.  Jos valo heijastuu taivaalle, niin se ei tietenkään lämmitä.  Lopuksi nuo aerosolit häipyvät taivaalle, missä toimivat pilvipisaroiden ytiminä.  Pilvet taas heijastavat auringon lämpöä suoraan avaruuteen.

    Ymmärrän kyllä, ettei valtamedia halua kirjoittaa aerosoleista.  Sotkisihan näiden huomioon ottaminen nykyisen metsien lahottamistavoitteen.

Esillä 10 vastausta, 9,721 - 9,730 (kaikkiaan 9,735)
1 2 3 … 972 973 974