Keskustelut Metsänhoito Metsien monimuotoisuus ja METSO

  • Tämä aihe sisältää 5 vastausta, 3 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 vuotta sitten Puuki toimesta.
Esillä 5 vastausta, 1 - 5 (kaikkiaan 5)
  • Puuki

    Katsoin tuolta esitystä Metsokohteiden puronvarsien käsittelystä.  Pitäisi kuulemma leventää suoja-alueita ja jättää käsittelemättä, jotta kosteus-ja lämpötila säilyisi paremmin purojen ympäristöissä.  Yksi asia jäi mietityttämään ; miten muuttuu tilanne , kun metsä ympärillä kasvaa sen tutkimusajan (12 v hakkuista) jälkeen ? Metsän puilla on tapana kasvaa ja kun aikaa kuluu olot muuttuu joskus melko nopeastikin varsinkin nuorten metsien kohdalla. Kun peittävyys lisääntyy ja suojainen ympäristöalue laajenee , niin luulisi tilanteen korjautuvan itsestäänkin.

    Kanahaukan suojelusta oli juttua myös.    Sehän karkottaa ja tappaa muita lajeja ; mm. metsäkanalintuja ja syö se muitakin pienempiään,  hiiri-ja varpushaukkoja esim.  Ei ole niin kovin tarpeen sitä suojella.

    A.Jalkanen

    Panu Halme sanoi keskustelussa, että puronvarteen mielellään suojavyöhykettä 30 metriä, ja varovainen käsittely olisi parempi kuin 15-20 metriä ja käsittelemätön puronvarsi (jos oikein ymmärsin). Eli leveämpi on parempi, mutta totta kai reunametsän vaikutus riippuu sen iästä/koosta, ja sama ilmiö on pienaukkohakkuussakin. Siinäkin reunametsän vaikutus, joka estää taimien kasvua, mutta samalla myös heinien kasvua, riippuu reunametsän iästä ja koosta. Pohjois-Suomessa saa Valkosen mielestä tehdä minkä kokoisia pienaukkoja vaan, siellä ei heinity samalla lailla. Ongelma koskee etelän reheviä pienaukkoja.

    Kannattaa muistaa, että jos omistaa puronvartta pitkälti, se ei ole enää pienialainen lakikohde, mutta siihen voi saada puuston säästämiseen ympäristötukirahaa luontokohteena.

    Kanahaukka kuuluu meidän luontoon, kuten muutkin pedot ja metsäkanat ovat sopeutuneet siihen. Riistatiheikköjä jättämällä voi sen vaikutusta lieventää.

    Scientist

    Mitähän tämä 30 m vyöhyke tarkoittaa ? Siis yhteensä 30 m vai 30 m kummallekin puolelle ?

    Metsälaissa kai sanotaan tarkalleen, että varjostusolosuhteet eivät saisi muuttua.

    Itselläni on koko metsäkaistaleella epämääräinen purokohde, joka on muodostunut ojituksen seurauksena. Aiemmin metsä oli karjalaidun, jonka keskellä oli heinää kasvava vyöhyke. Aiemmissa kartoissa oli jopa merkitty laitumeksi tällainen alue (1,2 ha). Metsään.fi palvelussa sitä ei ole määritelty luontokohteeksi.

    A.Jalkanen

    30 m oli puronvarsitutkimuksen antama suositus, joka ei toistaiseksi siis sisälly mihinkään lakiin tai sertifiointiin. PEFC-sertifiointiin sovittin aikoinaan vesistöille 5 m suojakaista joka tuli kai maatalouden puolelta kun ei parempaakaan tietoa ollut. Ojituksen seurauksena syntynyt puro on varmaan omistajan oman suojelunäkemyksen varassa.

    Seminaarissa tuli keskusteluun Anders Portinin loppupuheenvuoron myötä kaavoitus. Nyt kun metsävaratieto on laajaa ja erityisesti viranomaisilla myös tarkkaa, on peikkona (Andersin käyttämä termi) se että kaavoittajat tekevät metsiin ennakoivia suojelumerkintöjä vähän HCV-metsien tyyliin. Maanomistajan oikeusturva on tässä kovalla koetuksella jos merkintä johtaa käyttörajoituksiin. Ei se paljon lohduta, jos alueen saakin helposti suojeluun, jos oma näkemys alueen käytöstä olisi toinen ja jos maanomistaja haluaisi pitää maankäytöstä päättämisen omissa/perillisten käsissä. Jos tällainen menettely yleistyy, se johtaa erittäin helposti siihen, että maanomistajat eivät uskallakaan edistää metsissään suojeluarvoja.

    Puuki

    Niinpä. Varsinkin jos suojelupykälät muuttuu ja tulee puskista kuten HCV:n tapauksessa. N. 1 h :n metsokohteesta sai nimellisen korvauksen 10 v:ksi. Ei siinä mitään, kun itse saa päättää lähteekö mukaan vai ei. Mutta toisenlaisen politikointi asialla ei johda hyviin tuloksiin suojelupyrkimyksissä.    Politikoinnista on kysymys Lulucf-alueiden käsittelyssäkin , kun ei oteta todellista tilannetta Suomen osalta ainakaan huomioon. Muuten ei ole ymmärrettävissä, että jotkut väittää Suomen yrittävän ulkoistaa metsien hiilen keruuta ulkomaille,  ja Suomi voi joutua maksamaan jotain lisäveroa laskennallisen päästön ylityksestä.

Esillä 5 vastausta, 1 - 5 (kaikkiaan 5)