Metsää näkemättä laadusta on arvailtava.Yleensä 70-80 luvuilla istutettut peltomänniköt laadultaan pelloissa oksaista lenkoa höttöpuuta.Poikeuksiakin on,jos taimiaines jalostettua ja bonuskoivut avittavat laatupuiden lukumäärän täyttymistä turvaten riittävän tukkipuu saanon aikanaan.

Jos arvelet, että tuosta ”räkämännikön”alueesta ei tule tulevaisuudessakaan tukkipuuta, hakkaa männyt pois. Jos siihen jää edes tuhat kuusta hehtaarille, se riittää. Raivaile paremman männikön alustasta mäntyjen tyvet puhtaaksi ja muuten alueelta kehityskelvoton aliskasvos pois. Jätä parhaat kuuset kasvamaan. Tässä vaiheessa ei runkoluvulla suurta merkitystä, mutta ei kannata jättää tuotakaan aluetta ainakaan istutustiheyttä suuremmaksi, mieluummin vähän pienemmäksi. Kuuset kasvavat kyllä mäntyjen alla, jos niillä on tilaa.  Myöhemmässä vaiheessa, kun mäntyjä korjataan pois, osa kuusista tietysti särkyy, mutta jäljelle jää vieläkin riittävä määrä. Riippuu tietysti hakkaajasta. Olen itse ollut rakentamassa useita keroja tuohon tyyliin kaksijaksoista metsää(ei omia). Hakkuun jälkeen ovat näyttäneet reikäisiltä, mutta kun vuosia kuluu, näkymä kyllä muuttuu. Harkiten ja huolella hyvä tulee.

Juuri noin kuin ”metsänkasvattaja” ohjeistaa. Jos /kun alla on noinkin hyvä taimikko,  ei kuitulaatuista räkämännikköä kannata lihotella.Osin kuituahan työntää sitten kuusikko,mutta tähtäinhän on lopulta laadukas täystiheä tukkipuusto. Oksikas ylispuusto vain lopulta varjostaa ja korjuussa särkee taimikkoa.