Metsitystukilaki vs rajattu avohakkuukielto

Tämä aihe sisältää 31 vastausta, 13 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 3 vuotta, 9 kuukautta sitten Visakallo toimesta.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 31)

1 2 3 4

Metsitystukilaki vs rajattu avohakkuukielto

Lähetetty: 15.3.2021, 11:18
Merkitty: avohakkuukielto

Metsitystukilaki on määräaikainen, vuosille 2021–2023 säädetty laki, jolla tuetaan joutoalueitten eli puuttomien tai lähes puuttomien alueitten metsittämistä. Tuen pääasiallinen tarkoitus on edistää hiilensidontaa. Tukea voi saada 1000-2000 € /ha.

Saattaa olla tuskallisen hidas, työläs ja kallis tapa edistää hiilensidontaa. Ainakin heinittyneitten peltoheittojen saaminen merkittäväksi hiilinieluksi voi kestää kymmeniä vuosia. Hallitus on kertonut, että meillä on kiire. Viidentoista vuoden kuluttua hiilineuraalius, joutomaiden metsityksestä ei siihen ole apua.

Lounaisessa Suomessa huomattavasti nopeampi ja tehokkaampi tapa hiilinielujen -ja hiilivarastojen ylläpitoon olisi rajoittaa männiköiden avohakkuita kuivahkoilla ja kuivilla kankailla. Rajattu avohakkuukielto.

Ainakin rannikon karuilla mailla männiköiden uudistaminen on paikoin mahdotonta. Kokemusta on, että kaksikymmentä vuotta sitten siemenpuuasentoon hakatulle alueelle ei syntynyt kehityskelpoista taimikkoa. Taimia kyllä syntyy, mutta ne eivät saavuta koskaan viiden metrin pituutta.

Tuon alueen hakkaaminen oli typerä teko, koska uudistaminen ei onnistu. Nielut ja varastot menivät, eikä uudesta ole tietoakaan. Nyt päästöoikeuksien hinta on jo 40€/tn. Jos Suomi pahimillaan joutuu niitä ostamaan, niin ei ole mitään järkeä avohakata alueita, joita ei pysty uudistamaan. Terveitä mäntyjä olisi voinut kyllä kasvattaa kymmeniä vuosia pidempään. Kannatattaisi laatia laki rajatusta avohakkuukiellosta, hirvieläintiheille karujen maiden männiköille, ettei vastaisuudessa tehdä samoja virheitä.

Harvennukset tietysti pitää hoitaa ja juurikäävän vaivaamat kuusikot avohakata ja uudistaa kuuselle.

Metsätalouden vähäpuustoisille maille metsitystukea ei myönnetä, eikä se olisi järkevääkään, koska metsitys ei onnistu.

Tekijä
Planter

Teema Metsänhoito

MaalaisSeppo 15.3.2021, 12:31

Ei peltoheittojen metsitys ole pois muista metsien toimenpiteistä. Kyllä peltoheiton metsitys alkaa sitomaan hiiltä heti istutuksen jälkeen ainakin vähän. Aluksi tietysti olemattoman vähän.

Itse metsitin peltoheittoja 2000-luvun alkupuolella silloisella tuella. Heinäämistä riitti, mutta nyt esim 18 vuotta vanhalla kuviolla on n. 70 m3/ha. Kasvu ja hiilensidonta ko pelloilla ylittää perheeni hiilipäästöt selvästi.

Energiapuuharvennus hankintana voi olla paikallaan syksyllä. Hiilipäästön hinta jyrkässä nousussa. Hyvä.

isaskar keturi 15.3.2021, 12:51

Planterin ehdotuksen voisi kiellosta muuttaa vaatimukseksi tiukentamalla uudistamisvaatimuksia – pätisi kaikkialla. ”Uudistettavalle alueelle pitää saada x vuodessa yli 5 metrin kasvatettava puusto” Jos homma ei hoidu, niin sitten hiilimaksua metsänomistajalle – vapautus vain hirvieläinten tai kasvitaudin vuoksi. Saataisiin näennäisesti jatkuvan kasvatuksen nimissä pienaukkoja hakkaavatkin ja muutkin lusmuilijat kuriin. Heikkouksia tässäkin esityksessä, kuten muissakin ja te varmaan kerrotte ne 🙂

Korpituvan Taneli 15.3.2021, 13:38

Jos on niin karu pohja ettei siihen saa mäntyä uudistumaan, niin ei se poishakattukaan kovin ripeästi kasvanut.

Ei mitään kieltoja, vaan tiukempi syyni uudistamisen onnistumiselle.

Nyt kilvan ennallistamaan soita metsänkasvulle. Kaivetaan tukitut ojat auki, kyllä hiilinielua tulee.

Peltojen metsittämin on vähän niin ja näin. Jotkut raivaavat tänäkin päivänä uutta peltoa. Samaan aikaan on, eu:n tuella, peltoja ”viherkesannolla”, eli kasvamassa rikkaruohoa ja puskittumassa. Tuollaiset kesannointikorvaukset pitäisi olla korkeintaan kaksi vuotta pitkiä. Monien vuosien ”viherkesannot” pitäis joko saattaa viljelykseen, myyden tai vuokraten, ihan sama kummin tehdään. Jollei saada viljelykseen, niin sitten istutetaan metsäksi.

Metsän istuttaminen ei tietenkään ole mikään poppakonsti hiilen sidonnassa, mutta se on teko jonka vaikutukset näkyvät hyvin pitkään. Nyky aikana vain kaiken pitäisi tapahtua käden käänteessä.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Planter 15.3.2021, 14:31

”Ei peltoheittojen metsitys ole pois muista metsien toimenpiteistä.”

Ei jos rahaa on rajattomasti, niinkuin nyt hallituksella. Jos rahaa olisi rajallisesti, niin esim. 100€/ha/vuosi pystyssäpitämismaksu niille alueille, joita ei mitenkään pysty uudistamaan, olisi nopeavaikutteinen ja tehokas. Hakataan niitä kuvioita ja siellä missä uudistaminen onnistuu.

”Jos on niin karu pohja ettei siihen saa mäntyä uudistumaan, niin ei se poishakattukaan kovin ripeästi kasvanut.Ei mitään kieltoja, vaan tiukempi syyni uudistamisen onnistumiselle.”

Poishakatussa oli 40cm halkaisijaisia kantoja, joten hiilivarastoa oli. Nyt kaikki syntyneet uudet taimet on prosessoitu papanakasoiksi ja piereskelty metaaniksi. Tarkoittaako Taneli syynillä, että tulisi tarkastaja ja löisi vielä mo:lle sakot kaiken päälle, kun uudistus ei ole määräajassa onnistunut?

Tarkoitan alla tekstissä mainittuja alueita. Tuo MTK:n neuvo, jatkuvan kasvatuksen käyttöön, jossa jätetään enemmän varjostavia puita, antaa vielä huonomman tuloksen kuin siemenpuuhakkuu.

Kaikki tahot ovat samaa mieltä, ettei uudistamien onnistu, niin eikö olisi syytä kieltää avohakkuu ja maksaa mo:lle korvaus.

A.Jalkanen 15.3.2021, 14:34

Suosin aina porkkanoiden lisäämistä, en keppien. Avohakkuukielto oli varmaan hieman vitsinä tehty esitys. Se ei mitenkään kohenna metsänomistajan asemaa puumarkkinoilla. Jos jonkun pitäisi maksaa hirvituhojen uudistamiskulut, niin metsästäjien. Jos tuhot korvattaisiin kunnolla, hirviluvan hinta pitäisi olla korkeampi tai kerätyt varat pitäisi ainakin tilittää kokonaisuudessaan vahinkojen kärsijöille. Tämä ei mielestäni ole ratkaisu, kuten ei avohakkuiden välttäminenkään.

Vaikka metsitys kasvattaa hiilinieluja hitaasti, se torjuu metsäkatoa välittömästi, kun joutoalue muuttuu tilastoissa metsämaaksi.

Metsuri motokuski 15.3.2021, 14:35

Taneli. Tuolla viherkesannoinnilla ei kyllä puskia kasvatetaan. Tarkastajat ovat hyvinkin tarkkoja siitä että puuaines niitetään koko peltoalalta. Jos näin ei tapahdu niin tukioikeus poistuu. Täällä päin tuo viherkesannointi on kyllä ihan turhaa. Ei niitä peltoja tulla viljelykseen ottamaan. Täällä ne ovat niin kivisiä ja huonon mallisia että sivurooliin ne jää. Kuitenkin tuolla kesannoinnilla jonkun euron tienaa niin miksi ettei. Kyllähän puulle nuokin pitäisi laittaa eikä vuosia niitetä sellaista joidenka käyttöarvo on pieni.

Planter 15.3.2021, 14:51

”Avohakkuukielto oli varmaan hieman vitsinä tehty esitys.”

Ei ole, siitä on tehty kansalaisaloitekin, joka sekään ei ole tekijöiden mielestä vitsi. Tämä olisi hyvin rajattu, perusteltu ja se sisältäisi myös korvauksen. Hirvieläinkannan vähentäminen ei ole ratkaisu, koska vastuuministeriössä ei ole minkäänlaista aivotoimintaa sen suhteen.

Panu 15.3.2021, 18:28

Kuinka pitkiä olivat alueelta avohakatut männyt ja miksi taimet eivät tule saavuttamaan 5m pituutta?

Kurki 15.3.2021, 18:52

Viljelystä pois jääneet syrjäkylien kivennäismaapellot ovat parasta metsäpohjaa puiden kasvulle. Nekin peltojen turvepäät voi käsitellä hautamalla kaivurilla sen turpeen, ettei niitä hiton hiilipäästöjäkään tule. Sain metsäpalstan yhteydessä 30 vuotta sitten kuuselle istutetun kivennäismaapellon. Kuusien keskikoko nyt ensiharvennuksen jälkeen 25..30 cm/rk ja pituutta 15m.

Päätehakkuu istutuksesta 35..40 vuoden päästä täällä Kainuussakin, kunhan vielä antaa booria, saa laaatuakin.

Gla 15.3.2021, 18:53

Vastaus Panulle: ”Nyt kaikki syntyneet uudet taimet on prosessoitu papanakasoiksi ja piereskelty metaaniksi.”

Avohakkuukielto olisi pirun pikkusormelle antamista ja asian taustoja käytettäisiin surutta väärin luontoväen harjoittamassa metsänhoidon markkinoinnissa.

AJ: n tarjoamaa korvaustakaan en pidä hyvänä, koska mikään toiminta ei voi perustua ajatukselle vahinkojen aiheutumisesta ja niiden korvaamisesta. Se ajattelutapa johtaa konkurssiin.

Politiikka on lehmänkauppojen tekoa, joten jotain ehkä pitäisi olla annettavaksi, jotta hirvieläinpolitiikka saataisiin korjattua. Tehokkain voima taitaa löytyä vihreiltä, joten siihen suuntaan täytyisi kumartaa ehdolla, että saadaan hirvieläinvapaa metsätalousympäristö. Avohakkuukieltoon ei voi suostua, mutta velvoite lahopuun määrästä tai sekapuustosta voisi sellainen olla. Kelpaisiko tällainen tarjous vihreille?