Keskustelut Metsänhoito Metsitystukilaki vs rajattu avohakkuukielto

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 31)
  • Metsitystukilaki vs rajattu avohakkuukielto

    Merkitty: 

    Metsitystukilaki on määräaikainen, vuosille 2021–2023 säädetty laki, jolla tuetaan joutoalueitten eli puuttomien tai lähes puuttomien alueitten metsittämistä. Tuen pääasiallinen tarkoitus on edistää hiilensidontaa. Tukea voi saada 1000-2000 € /ha.

    Saattaa olla tuskallisen hidas, työläs ja kallis tapa edistää hiilensidontaa. Ainakin heinittyneitten peltoheittojen saaminen merkittäväksi hiilinieluksi voi kestää kymmeniä vuosia. Hallitus on kertonut, että meillä on kiire. Viidentoista vuoden kuluttua hiilineuraalius, joutomaiden metsityksestä ei siihen ole apua.

    Lounaisessa Suomessa huomattavasti nopeampi ja tehokkaampi tapa hiilinielujen -ja hiilivarastojen ylläpitoon olisi rajoittaa männiköiden avohakkuita kuivahkoilla ja kuivilla kankailla. Rajattu avohakkuukielto.

    Ainakin rannikon karuilla mailla männiköiden uudistaminen on paikoin mahdotonta. Kokemusta on, että kaksikymmentä vuotta sitten siemenpuuasentoon hakatulle alueelle ei syntynyt kehityskelpoista taimikkoa. Taimia kyllä syntyy, mutta ne eivät saavuta koskaan viiden metrin pituutta.

    Tuon alueen hakkaaminen oli typerä teko, koska uudistaminen ei onnistu. Nielut ja varastot menivät, eikä uudesta ole tietoakaan. Nyt päästöoikeuksien hinta on jo 40€/tn. Jos Suomi pahimillaan joutuu niitä ostamaan, niin ei ole mitään järkeä avohakata alueita, joita ei pysty uudistamaan. Terveitä mäntyjä olisi voinut kyllä kasvattaa kymmeniä vuosia pidempään. Kannatattaisi laatia laki rajatusta avohakkuukiellosta, hirvieläintiheille karujen maiden männiköille, ettei vastaisuudessa tehdä samoja virheitä.

    Harvennukset tietysti pitää hoitaa ja juurikäävän vaivaamat kuusikot avohakata ja uudistaa kuuselle.

    Metsätalouden vähäpuustoisille maille metsitystukea ei myönnetä, eikä se olisi järkevääkään, koska metsitys ei onnistu.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita suojeltaessa otettaisiin jatkossa huomioon myös hiilen varastointi, jota ei ehkä pelkästään ole järkevää tukea, esimerkkeinä HCV-alueet ja paksuturpeiset suot. Ihan ok ajatus.

    MaalaisSeppo

    Pystyssäpitokorvaus on hiilensidontamielessä aivan turha. Teollisuus kuitenkin rouskuttaa saman määrän puuta. Parempi suunnata tuki niin, että puun kasvu ja metsäpinta-alakin kasvaa. Pitkässä juoksussa on parempi, että lisätään tehokkaasti puuston kasvua.

    Itselläkin muutama kallioinen kuvio, joiden uudistaminen voi tuottaa ongelmia. Hyvät mustikkapaikat. Antaa olla sillään.

    Gla Gla

    Muutamista myytävistä palstoista olen tehnyt tarjouksia, joissa on ollut merkittävä määrä heikosti kasvavaa kalliomaastoa. Olen hinnoitellut nuo nollan arvoisiksi, koska kasvu on olematonta ja uudistaminen vaikeaa. En ole pärjännyt noissa kilpailuissa.

    Puuki

    Kasvupaikkatyypiltään karuja kankaita tai niitä vastaavia paremmilla  kasvupaikoilla pitäisi metsänkasvatusta edistää aitaamalla ne ilmastonsuojeluvaroilla kasvatuskelpoisiksi jotta metsitys onnistuu männyllä tai ra-koivulla kasvupaikan mukaan.  Siinä kertyisi hiiltäkin sitten samalla kun puun kasvulle arvokkaat maat suojeltuisi hirvieläinten tuhoilta.

    Uusi joutomaiden metsitystuki edellyttää myös hoitovelvoitteen 8 vuodeksi.  Mutta koska rahoja metsitykseen on rajallinen määrä ja pot. joutomaita moninkertaisesti niihin verrattuna , niin ei sillä kovin isoa vaikutusta tule olemaan .   Eli rahan puutteeseen osin tökkää kuten tavallista .  Miksei päästömaksuja  käytetä tuohon metsityshommaan ja aitauksiin ym. tehokkaasti hiilitasetta parantaviin toimiin ?   Kun päästöoik. hinta on jo 40 €/t ja nousussa, niin siitä on melko helppo laskea onnistuneen metsityksen rahallinen vaikutus hiilitaseeseen.    Jo n. 20 vuodessa esim.  istutettu ra-koivikko  on ehtinyt sitoa hiiltä  ~ 40-50 t /ha kun kasvupaikka on sopiva.  Eli liki pari tonnia/ha  euroissa on heti alkuun hiilen sitomisen arvo.  Kasvaa kohisten ainakin myös seuraavat 30 vuotta. Lopuksi koivutukeista voi tehdä vaikka istumajakkaroita korttirinkiin tai makkaran paistopaikoille metsän siimekseen  , jos ei muuta käyttöä keksitä.

    Planter Planter

    Otetaanpa vielä alusta. En ole tuohon hiilipaniikkin kovin perehtynyt, enkä osallistunut. Viikonloppuna  kun saapastelin metsässä (lumet näin vähissä) aloin katsella karuja kuvioita vihreiden silmillä. Vaikka avokalliota näkyy, niin niiden välisissä montuissa on kookkaitakin mäntyjä.

    Onko mitään järkeä päätehakata niitä, jos siellä on kuitenkin 100-150 m3 / ha puuta ja kasvaakin pari mottia vuodessa. Onhan se melkoinen hiilivarasto ja pieni nielukin vielä. Parikymmentä vuotta sitten päätehakatuissa kuvioissa on muutama käkkyrä siellä täällä ja aarien läpiä, missä ei kasva mitään vaikka on isoja kantoja, eli mahdollisuus olisi. Siksi olen värjäytynyt vihreäksi ja asettanut itselleni ainakin CT kuvioille päätehakkuukiellon.

    Aiemmissa kuvissa esitetty moka tuli tehtyä, kun asiaan perehtymättömänä annoin tehdä metsäsuunnitelmassa ehdotetut toimenpiteet.

    mäki

    Planter Planter

    mäk

    isaskar keturi

    Kyllä nämä huonosti tuottavat alat on syytä jättää hiilivarastoksi. Jo 80-luvun alussa professori ilmoitti kantanaan, että vanha ”tuottamaton tuottavaksi” hokema ei ole kannattava, jos se tarkoittaa viimeisten kosteikkojen ja muiden ns. ”vajaatuottoisten” kohteiden uudistamista.

    Näin on tullut omassa metsässä tehtyä.

    MaalaisSeppo

    Huonosti taimettuvien, vähäpuustoisten kuvioiden aukkohakkuu on kannattamatonta, jos huolehditaan lainmukaisesti uudistamisesta. Siispä ne kannattaa jättää hiilivarastoksi. Tukia ei niille kannata maksaa, koska ilman tukiakin ne on järkevää jättää hakkaamatta. Pienimuotoista pomintahakkuuta voi tietysti kokeilla sopivassa kohteessa yhdistettynä esim viereisen kuvion hakkuuseen.

    Planter Planter

    ”Huonosti taimettuvien, vähäpuustoisten kuvioiden aukkohakkuu on kannattamatonta,..”

    Kyllä karut mäet taimettuvat erittäin hyvin. Viisaat tietysti sanovat, että olisi pitänyt harventaa…

    t1

    Planter Planter

    harvennettu

    t2

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 31)