Mhy korjuupalvelu ja puunhinta.

Terve,

Yleisellä tasolla: metsänhakkuusopimuksella sovitaan puut hakattavan sovitulla tavalla sovitulta alueelta ja niistä maksetaan puutavaralajeittain sovitut yksikköhinnat.

Ensimmäisenä lukemaan metsänhakkuu-/korjuupalvelusopimuksen sopimusehdot. Jos siellä ei ole kirjattu ostajalle ”tyhjentävää” mainintaa yksipuolisesta mahdollisuudesta tarkistaa sovittuja puutavaralajien yksikköhintoja alaspäin/selkeästi todeta kirjattujen hintojen olevan arvioita mahdollisuudella tarkastaa niitä hakkuuajankohdan tilanteeseen, niin huomauttaisin eriävän mielipiteen mittaustodistuksesta.

Aloittajan tapauksessa on varmaankin taustalla se, että korjuuhetken toimituskauppahinnat ovat kaupantekohetken tilannetta tarkastellen sukeltaneet yleisen puumarkkinan mukaisesti. Puunhinnan lasku jyvittyy metsänomistajan mittaustodistukselle ”sovittua” alempana yksikköhintana? Eli varantoon on jäänyt aikanaan sovittua hakkaamatonta, nykyhetkellä tarkastellen hivenen kallista puuta.

Jos näin on, ilman sopimuksella olevaa ao. mainintaa puunhinnan alentamisesta, niin satojentuhansien mottien puukauppaskene kokemuksella, erikoinen tilanne.

..Tehdäänkö jossain päin valtakuntaa vielä ”yksikköhinnoiltaan avoimia puukauppasopimuksia”, joissa yksikköhinnat ovat selkeästi mainiten arvioita ja katsotaan sitten korjuun jälkeen mitä puusta jää maksettavaa?

Voin antaa vertaistukea nimimerkille Metät kunnossa. Lukemattomia kertoja hakattiin kauppakirjan ehtojen mukaan pikkutukkia muutaman kymmenen motin nökkönen ja erä päätyi lopulta sellutehtaalle. Täysin turha operaatio ja lisätyö hakkuun toteuttajille. Onneksi nyt ollaan siirtymässä runkohinnoitteluun ja katkonta on mahdollista tehdä kysynnän mukaan eikä vain kauppateknisistä syistä.

…ja minustakin kesken jääneen leimikon lopuistakin puista on saatava alkuperäinen hinta. Vastuuta kustannuksista, jotka aiheutuvat hakkuun siirtymisestä myöhemmäksi ei voi siirtää puunmyyjän harteille.

Tuossa voi vaikuttaa asiaan, jos korjuupalvelun kanssa on tehty sopimus hankintakaupasta, eli mhy myy puun myyjälle korjuuta. Silloin sopimuksessa pitäisi lukea kantohinnan määräytymisperuste; onko se mhy:n puista saama myyntihinta miinus mhy:n korjuukulut?

Metsänhoitoyhdistyksen kanssa tehty kauppa on sitä, mitä sopimuksessa lukee – ei aina hankintakauppaa. Yhden kaupan yhteydessä piti kaupan aikana pariin kertaan korjata yhdistystä, kun yritti selkeän pystykaupan muuttaa tilityksessä hankintakaupaksi. Heidän kunniakseen mainittakoon, että kertaakaan ei asiasta tarvinnut riidellä, mutta tarkkana sai olla ja huomauttaa, että eiköhän mennä vain sopimuksen mukaan.