Keskustelut Puukauppa Mihin menee sahateollisuss?

Esillä 9 vastausta, 11 - 19 (kaikkiaan 19)
  • Mihin menee sahateollisuss?

    Kirjoittelin ”puuhamaani” toimintakertomusta viime vuodelta. Katselin samalla metsäteollisuustuotteiden tuotantomääriä. Todella järkytti sahateollisuuden tilanne. Viime vuonna tuotettiin vain 9,3 miljoonaa m3:ä sahatavaraa ( 4 % vähemmän kuin edellisvuonna). Pudotus on ollut huima 2000-luvun alkuvuosista, jolloin tuotanto oli runsaat 13 miljoonaa m3. Siis supistus vähintään 30 %. Selvästikin syynä on ollut ainakin UPM:n ja StoraEnson suorittama sahahauksen voimakas supistaminen, jota yksityinen teollisuus ei ole pystynyt kompensoimaan.

    En ota sitten kantaa siihen, että onko syynä tukkien hinnat vaiko pörssiyhtiöiden kyvyttömyys harjoittaa tuottavaa sahausta. Ehkä kummatkin. Joka tapauksessa suunta pitäisi kääntää voimakkaasti, kun tiedetään, että loytyy kannattavia sahoja, jotka hankkivat puutavaraa 150 kn:n säteellä.

  • Puun takaa

    Suomessa on otettu vakavaan harkintaan yritysverotuksen muuttaminen Viron mallin mukaiseksi. Sama malli pitää toteuttaa metsäverotuksessakin. Metsänomistaja voi valita, omistaako metsänsä yrityksen kautta vaiko henkilökohtaisesti. Se lisäisi toimeliaisuutta ja puu liikkuisi. Metsätilarakennekin kehittyisi paremmaksi. Puuhapalstoja voisi edelleen omistaa, jos rahat tähän harrastukseen riittävät.

    jees h-valta

    Ihmettelen kyllä mistä se Timpan mhy sitten sitä tukkia sahaisi miljoonamottitahtiin? Ja millä kapitaalilla?
    Aika utopistisia haaveita mielestäni. Ja mihinkähän se tapulitavara sitten kaupattaisiin. Ja eikö juuri se olisi varmin tae lankkutavaran vielä heikommalle hinnalle?
    Kun nuo nytkään ei sitä aivan hirveästi varastoon sotke.

    Timppa

    Tarkoitin tietysti sitä Metsägruppia. Mihinkähän ne ruotsalaiset sen tavaransa saavat myytyä? Saksaasakin sahataan paljon. Jotenkin tulee sellainen tunne, että näiden pörssiyhtiöiden johtajat eivät todella ole kiinnostuneet tällaisesta yhtiöiden kannalta vähän hankalasta bisneksestä, kun ilman sitäkin pärjää.

    Mahdollisuuksia olisisi. Eihän Keitelekään ole huonoinakaan vuosina tehnyt tappiota tai lomauttanut väkeään. Puutetta on siis yrittämisestä ja tyypeistä, jotka olisivat valmiit näkemään vaivaa.

    Pinsiön vaari

    Kuitua myllytetään aina vaan vähemmän. Ja käyviä raameja vähennetään. Ei kannata sahata jos ei ole kysyntää. Mutta näkyy terminaaleissa polttoon menevän puun kulutus olevan kova. Oli huono turvekesä. Yötä päivää rekat vie haketta. Ja pinot mistä hake tehdään on kuitupuun kokoista puuta. Aika monta pikkutukin emmettäkin siellä näkyy olevan. Sahateollisuuden menemisestä en osaa sanoa mutta kyllä ainakin nyt energiapuuta poltetaan ihan kiitettävästi.

    jees h-valta

    Heh, kas kun sevotinkin nämä metsänomistajan omistamat yhdistykset. Olisit Timppa maininnut vaikka osuuskunnan niin olisi irronnut heti oikeaan suuntaan. Tuo keskustelu tuosta mhy:n mukaantulosta ja sen mahdollisuuksista vielä hiukan lisäavitti huonoa sisäänlukua. No, tuskin se grouppikaan enempää sahaa kun saa kaupatuksi. Joten silleen varmasti mennään vastakin.
    Mäntytukista niillä täälläpäin ehkä jopa hiukan puutetta.
    Kuusta taas liikaakin. Pitkä kuljetusmatka rasittaa.

    Timppa

    Netistä löytyy Suomen Sahojen tilasto sahatavaran tuotannosta vuodesta 2000 lähtien. Silloin Rutsi oli suurin n. 16 miljoonaa m3, Saksa seuraava n. 15 miljoonaa m3 ja Suomi n. 13,5 miljoonaa m3. Mitä on siteen tapahtunut? Arvatkaapa?
    Saksan tuotanto on kasvanut 22 miljoonaan, Ruotsinkin vähän ja suomen pudonnut alle 10 miljoonaan.

    Siis se, joka väittää, ettei markkinoita olisi ollut, ei tiedä tai valehtelee.

    Kuitupuunkasvattaja

    Puhut Timppa asiaa.

    Olen katsellut sahatavarapakettien kääreitä aina kun olen käynyt jossakin maahantuojan varastolla tai terminaalissa Keski-Euroopassa tai Britanniassa.

    Keski-Euroopassa näkyy tietenkin saksalaista tavaraa joka paikassa. Britanniassa taas venäläistä ja Baltian puuta. Suomalaisia ja ruotsalaisia paketteja on vähemmistö.

    Suomalaisesta toimittajasta on tullut korvaava sahatavaran toimittaja. Jos tavaraa ei ole saatu muualta, tilataan se nöyrältä suomalaissahurilta.

    Näin jatkuu edelleenkin, jos hinta on ainoa kilpailutekijä. Suomalaissahuri kurjistuu lisäksi nopeammin kuin ruotsalainen, koska Suomi on saaressa ja ruotsalainen elinkeinopolitiikka tukee kuljettamista markkinoille.

    Caballista

    Sahaamisen määrää pitää tarkastella myös tutkimalla sahatavaran kysyntää. Vuoden 2000 jälkeen rakentamisen määrä on laskenut: http://www.stat.fi/til/ras/2012/11/ras_
    2012_11_2013-01-25_tie_001_fi.html . Pudotus on ollut reilu ja selittää sahaamisen vähentymisestä.

    Puuntuottajajien verotusta kasvattamalla ei saada rakentamista nousuun ja pelastettua huonosti hoidettuja sahaja.

    Anton Chigurh

    Taisi olla varsinaiset kulta-ajat silloin kartelliaikana. Vai mitä mieltä lahtonen ja kumppanit ovat asiasta?

Esillä 9 vastausta, 11 - 19 (kaikkiaan 19)