› Keskustelut › Metsänhoito › Miksi kuusesta tuli kuusi ?

Esillä 9 vastausta, 11 - 19 (kaikkiaan 19)
1 2

  • Miksi kuusesta tuli kuusi ?

    Sent on: 22.1.2013, 10:50

    Eläinten kehityshistoria on selvitettu alkukantaisesta bakteerista ihmiseen, mutta miten kasvikunnan historia.
    Jos kaikki myös alkoi samasta niin missä vaiheessa ja miksi syntyivät eri puulajit. Johtuiko muutos puiden geenimuutoksista vai kävikö joku ”vieraissa”. Ennen oppikirjoissakin kerrottiin hiesrauduksista. Mänty ja kuusi ovat molemmat Suomen olosuhteet kestäviä pihkapuita. Melkein kuin veljeksiä. Toinen sopeutui kestämään kuivaa ja toinen kosteaa. Mikä oli niiden isä ja äiti ?

    Tekijä
    Suden jälki
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • putte 25.1.2013, 17:14

    Kisi:
    >puten teksti tuossa edellä on minulle vaikeaselkoista, mistä johtunee?<>Voisitko putte kertoa, millaista on kuusen suvuton lisääntyminen, joka siis ilmentää kuusen nuoruutta…<>Se miten se liittyy näiden puiden kehityshistorian nuoruuteen tai vanhuuteen en oikein ymmärrä.<<
    Juu, voin olla väärässä, mutta minulla on sellainen käsitys, että mitä alkeellisempi tai toisaalta mitä nuorempi on eliön kehityshistoria, sitä monimuotoisempi on sen esiintyminen ja keinovalikoima selviytyä luonnossa. Muutaman miljoonan vuoden kuluttua kuusen käärmevariaatiot ym. poikkeavuudet ilmeisesti vähentyvät ja sen monimuotoisuus muutenkin vähenee.
    Eikös Anneli tietää näistä asioista enemmän. Korjatkaa jos joku on perehtynyt näihin.

    kisi 25.1.2013, 17:40

    putelle:
    Kiitos vastauksesta. En minäkään ollut ottanut. Absoluuttisesti samoilla linjoilla siinä mielessä puten kanssa.

    Kuusen suvuton lisääntyminen on ihan hauska ilmiö, ja siitä on lukijoiden kuvissakin ollut puhetta:

    http://www.metsalehti.fi/Metsalehti/Lukijoiden-kuvat/Kuva/?imageId=359&index=64

    Jäin tavaamaan kommenttiasi, kun siinä sanottiin, että kuusi on kehityshistoriassaan NUOREMPI kuin mänty. Olin ollut siinä käsityksessä, että suvuttoman lisääntymisen niksit ovat eliökunnan historiassa niitä alkeellisempia tapoja eli varhemmin kehittyneitä, siis vanhoja. Sinä taisit tarkoittaakin tekstissäsi ”nuorella” aikaista. Osunko nyt oikeaan?

    putte 25.1.2013, 18:09

    >>Olin ollut siinä käsityksessä, että suvuttoman lisääntymisen niksit ovat eliökunnan historiassa niitä alkeellisempia tapoja eli varhemmin kehittyneitä, siis vanhoja.<<

    Olet ihan oikeassa. Alkeellista aivan kuten bakteereilla. Paljassiemenisethän kasvithan olivat olemassa paljon ennen koppisiemenisiä, eli molemmat havupuut ovat hyvin vanhoja, mutta käsittääkseni kuusi on silti huomattavasti nuorempi kuin mänty. Lähdetietoa tälle en vain osaa nyt kertoa.

    putte 26.1.2013, 09:26

    http://www.geologia.fi/index.php/2011-12-21-12-58-39/geologia-ja-aika

    Tuon mukaan havupuut ovat permikaudelta.
    Jossain toisessa Geologian artikkelista mainittiin Suomessa esiintyvien kuusten olevan peräisin kahdesta eri syntyperästä, ja että metsäteollisuus on kiinnostunut sitä tutkimaan. Jos puu olisi nykyistä arvokkaampaa luultavasti puuntuottajakin olisi kiinnostunut kasvattamaan sitä ”parempaa” syntyperää olevaa geeniä.

    kisi 26.1.2013, 10:06

    Kopioin Biologian verkkolehdestä tähän hätään seuraavan tietoiskun:

    *”””Permikaudelle siirtyessä ilmaston muutos oli melko suuri, joten kasvillisuuskin muuttui ja kehittyi uudella tavalla. Esimerkiksi merkittävää oli havupuiden kehitys. Niiden paljassiemeninen rakenne kesti hyvin kuivan koleaa ilmaa. Hiilikaudella menestyneiden itiökasvien elämä vaikeutui, koska lisääntyäkseen siittiöiden kuuluu uida vedessä, kun taas siemenkasvien siitepölyhiukkaset selviävät kuivuudessa ja pääsevät leviämään muiden eläinten ja tuulen mukana. Näin paljassiemeniset kasvit, kuten havupuut, neidonhiuspuut ja käpypalmut pääsivät kehittymään ja levittäytymään. Näitä lajeja nykypäivänäkin pidetään maailman vanhimpina hengissä säilyneinä kasvilajeina.”””*

    Hienoa putte, näin se kehitys kehittyy!

    kisi 26.1.2013, 11:22

    Picea- ja Pinus-suvut (kuusi ja mänty) erosivat toisistaan 120 – 140 miljoonaa vuotta sitten. Sen jälkeen niiden genomissa (perinnöllisessä aineksessa) ei ole tapahtunut suuria muutoksia, koska paljassiemeniset näyttävät saavuttaneen tasapainon ympäristöolojen kanssa jo hyvin varhain. Yksittäisiin geeneihin kohdistuneet mutaatiot, joita on toki tapahtunut / tapahtuu edelleen, ovat epäilemättä kiinnostava tutkimuksen kohde.

    http://tiedebasaari.wordpress.com/tag/havupuiden-evoluutio/

    Suden jälki 30.1.2013, 16:22

    Miksi kisi edelleen yrittää estää vapaata ajattelua.
    Jaakauden jälkeen jokaisen batteerit leviävät vain oman juurien kautta, tai lahoavan kuusen kautta. lahottamalla kuusen saat sopivalla tuulella itiöt leviämään hirven kaviloiden jälkeen.
    Olisiko hyirven liikehnellä osuutta

    Anton Chigurh Anton Chigurh 30.1.2013, 17:25

    Loistavaa, suden jälki!

    Suden jälki 5.2.2013, 14:36

    Näköjään kisi on kuningas muokkaamaan ihmisten viestejä.

Esillä 9 vastausta, 11 - 19 (kaikkiaan 19)
1 2