Keskustelut Metsänomistus Miksi Metla ei julkaise tutkimustuloksia internetissä?

Esillä 3 vastausta, 1 - 3 (kaikkiaan 3)
  • Miksi Metla ei julkaise tutkimustuloksia internetissä?

    Olen pitkään odottanut, että Metla oppisi hyödyntämään tutkimustulosten julkaisussa internettiä.

    Vielä -80 luvulla, kun internetti ei ollut samanlainen tiedon jakokanava, kuin tänä päivänä, tutkimuksia julkaistiin todella hyvin mm. Folia forestaliassa ja Silva fennicassa.

    Välillä sitten Metlassa sattui ilmeisesti jotain sellaista, että tutkimuksia ei enää tehtykään paljoa Suomea varten, jopa julkaisukielinä oli Englanti. Mihinhän Metla silloin suuntautui ja miksi?

    Nykyisin tehdään tutkimuksia, mutta ongelma jatkuu, tuloksia julkaistaessa ei osata systemaattisesti internettiä hyödyntää ja käyttää.

    Oisiko aika Metlassa palata laitoksen tarkoituksen mukaisesti siihen, että tutkimustulokset järjestelmällisesti julkaistaisiin heti tutkimustulosten julkaisun yhteydessä internetissä mm. metsänomistajien ja organisaatioiden tarpeisiin?

    Mallia voisi ottaa Maanmittauslaitoksesta, miten kartta-aineistojen ilmainen julkaisu lisää aineiston käyttöä ja tätä kautta työ tuottaa tuloksia.

    Tutkimus ei saa olla itsetarkoitus, vaan tärkeämpää on niiden hyödyntäminen mm. taloudellisesti.

  • Savolainen Metsämies

    Minun käsitykseni Metlan julkaisupolitiikasta on täysin päinvastainen. Sähköpostiin kilahtaa ilmainen Metlan uutiskirje harva se viikko. Uutiskirjeessä kerrotaan lyhyesti uusimpia tutkimustuloksia. Jos haluaa paneutua tutkimuksiin tarkemmin, niin metlan sivuilta löytyy mm Metsätieteellinen aikaikausikirja- sarja. Viimeisin numero 4/2012 on julkaistu 05.02.2013.

    Metlan tilastopalvelu (Metinfo) on huippupalvelu. Sieltä saa ilmaiseksi puolueettoman tahon keräämät viimeisimmät metsäalaa koskevat tilastotiedot, kiinnostipa sitten teollisuuden maksama puunhinta tai vaikkapa metsätilokauppa.

    Santtu on siinä oikeassa, että osa tutkimustuloksista julkaistaan englanniksi, mutta niistäkin on ymmärtääkseni tiivistelmä kirjoitettu suomeksi.

    A.Jalkanen

    Silva Fennica ilmestyy englanniksi koska englanti on tieteen kansainvälinen kieli, ja tutkimus on monin verroin tehokkaampaa, kun eri maissa työskentelevät tutkijat tietävät toistensa tekemiset. SF on siis tiedeyhteisön sisäistä viestintää. Yleensä kaikki merkittävimmät tulokset popularisoidaan myös suomeksi.

    Myös Tapion metsänhoitokortisto on mielestäni merkittävä tiedon jalkauttamisväline.

    Aukusti

    Kiitokset ”Santulle” tärkeän viestin avauksesta. Olen kaipaillut Metlan tutkimusten julkaisemista selvällä äidinkielellä. Vai onko niin, että tutkija tekee tutkimuksia vain toisille tutkijoille?

    Minusta tutkimuksista pitäisi kertoa aktiivisesti meillekin, tavallisille metsänkasvattajille. Uskon vakaasti, että julkaisemalla tutkimuksia saataisiin tutkimuksiin käytetyistä rahoista nopeammin ja enemmän irti.

    Elämäni varrella olen saanut monia hyödyllisiä tietoja tuntemiltani Metlan työntekijöiltä tavattuani heitä muissa yhteyksissä.

    Eräs opettajani sanoi, että kun heittäytyy tyhmäksi ja alkaa kysellä niin saa omille asioilleen vihkiytyneen kertomaan mielellään asioita omalta alaltaan. Sanotaanhan sananlaskussakin näin: ”Kuka härjillä kyntää se härjistä puhuu!”

Esillä 3 vastausta, 1 - 3 (kaikkiaan 3)