Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Miksi valtio kannustaa kasvattamaan taimikot tiheinä?
Lähetetty: 20.10.2025, 17:45
Tätä pohtii kolumnissaan Petri Kortejärvi tämän päivän Maaseudun Tulevaisuudessa. Perustelee vahvasti, että ei kannattaisi. Olen hänen kanssaan samaa mieltä. Ollut jo pari vuosikymmentä. Kannattaa lukea juttu ajatuksen kera.
Toki näinkin, mutta aika merkittävä muutos on nyt kieltämättä tapahtunut metsänomistajien kannalta. Ensimmäisen kerran tunnustetaan, että luonnonhoito on metsänomistajille samanlainen kuluerä kuin metsän uudistaminen, taimikonhoito, yms. Enpä olisi uskonut tätä päivää näkeväni!
Joitaki kertoja itekki tuonnu esiin tuota että ei se luonnonhoito aivan ilmaista ole mutta sitähän ei tietyissä piireissä sais sanoa ääneen.
Kyllä minä ainakin raivaan taimikot 1600-2000 kpl/ha kun olen sen hyväksi havainnut. Enkä jätä lehtipuutakaan väkisin jos on täystiheä havu taimikko. Tänäänkin raivasin istutus kuusikkoa johon oli varhaisperkkauksen aikaan tullut hyvästi luontaista mäntyä sekaan. Nyt kun tein ns. Viimeisen raivauksen niin pahus kun tuli komea ja hyvä kuusi/mänty sekametsä ja näytti jäävän silti jokunen koivukin.
Meinaatteko että luonnonhoito on aiheeton kuluerä ? Montako vahingonkorvaus vaadetta ovat metsänomistajat saaneet vaikka ojitusten vuoksi kun ovat pilanneet vesistöjä ? Ei taida olla yhtään. Turhaa narinaa koko homma.
Montako vahingonkorvaus vaadetta ovat metsänomistajat saaneet vaikka ojitusten vuoksi kun ovat pilanneet vesistöjä?
Taitaa olla luuloa nuo vesien pilaamiset ainakin humusvärin (TOC) osalta, joka yleensä mielletään pilaamiseksi. Sitähän tulee n.95% kokonaan muualta (metsät, pellot, luonnon rantaniityt yms.) vesiin kuin metsätaloudesta, jolla taas tarkoitetaan suo-ojituksia ja hakkuita. Lisäksi tulee humusta metsästä, joka kasvaa ojitusalueilla. MetsäVesi-raportin mukaan valuma-alueita (ojittamatonta ja ojitettua) verrattaessa ojitetuilta tuli vain 10% enemmän humusta, mutta maaperä päästön vertailussa ojituksilta pitäisi vielä poistaa hakkuista ja siinä kasvavasta metsästä tuleva humus. Ojitetun suo humusmaapäästö lienee alempi kuin luonnon suon humusmaapäästö.
Näinhän on valuma-alueita verraettaessa. MetsäVesi-raportin 3 luonnon suon humuspäästö oli suurempi kuin ojitettuja soita sisältävien valuma-alueiden soiden. Ks. sivu 46 taulukkko 5. Taulukossa luonnontilaisen suon Välipuron TOC-päästö oli suurin 33,7 mg/l.
En ymmärrä miten metsänomistajilta voi vesien värin pilaamisen vuoksi vaatia korvauksia.
Kyllä ne eivät valitettavasti ole luuloja. Sanovat sinun kirjasi mitä tahansa. Eipä kauakaan kun oli tv:ssä juttua ojitusten vaikutuksista vesistöön. Siinä tulokset olivat juuri päinvastaiset sinun väittmämiisi nähden. Jos lähdetään tietystä ajatuksesta ja pyritään löytämään sellaiset tutkimukset jotka tukevat vain omaa väittämää niin onhan asia noin. Mutta kun työkseni liikuin vesistöjen ympärillä ja näin vaikutukset vesistöihin niin eihän sitä muuhun tulokseen voinut tulla. Mutta tätä on turha jankata. Asia ei muuksi muutu.
Havupuu taimikot kannattaa kasvattaa tiheydessä 1300-1500 kpl/ha. NNA-laskelman mukaan paras tuotto siinä tiheydessä. Kun tukkipuun laadusta ei makseta, paras tapa on kasvattaa puut tukeiksi mahdollisimman nopeasti. Kunhan min.laatu säilyy.
Eipä kauakaan kun oli tv:ssä juttua ojitusten vaikutuksista vesistöön.
Ne taas ovat roskaa. Vain n. 5% verran vesiä tummentavaa humusta tulee ojistusalueilta, jos sitäkään.
Laitoin veneen talviteloille muutama päivä sitten. Oli syksyn sateiden jälkeen täynnä vettä ja koivunlehtiä paljon likoamassa veneessä, kun rannalla kasvaa koivuja.
Vesi oli ruskeampaa kuin joessa ja veneen pohja tyhjennyksen jälkeen haisi vielä käymälän alustalle.
Jos mettämiäs tutustut Metkan toteutusilmoitukseen, niin siellähän pitää ilmoittaa eri kuvioilta raivaamattomien alueiden pinta-alat. Satelliitti valvoo…
Metsuri motokuski, ei kysymys ole siitä, että luonnonhoito olisi aiheeton kuluerä, vaan siitä, että mielletään ja ymmärretään tosiasia, että se yleensäkin on samanlainen kuluerä kuin kaikki muukin, mitä metsän eteen tehdään, ja kuinka paljon ja kenelle siitä kulloinkin maksetaan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään