› Keskustelut › Luonto › Miksi ympäristöhallinto salasi GTK:n turvetutkimuksen?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 39)
1 2 3 4

  • Miksi ympäristöhallinto salasi GTK:n turvetutkimuksen?

    Sent on: 9.4.2019, 18:37

    Ympäristöhallinto sai Geologian tutkimuskeskuksen 62 järveen kohdistuneen, turvetuotannolle synninpäästön antaneet tutkimustulokset jo marraskuussa 2018, mutta salasi ne julkisuudelta. Maaseudun Tulevaisuus sai vihdoin tiedot käyttöönsä ja julkaisi ne. Mitä tämä kertoo Suomen ympäristöhallinnon tilasta? Miksi julkisilla varoilla hankittua tutkimustietoa ei kohdella tasapuolisesti?

    Tekijä
    Visakallo Visakallo
    Theme Luonto Luonto
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 10.4.2019, 12:45

    Ei se khk-inventaario aivan noin pienipiirteinen ole. Eikös iso kuva ole kuitenkin, että alue joko kasvaa puuta tai sitten turvetta, harvemmin molempia yhtä aikaa.

    Kurki 10.4.2019, 13:04

    Joki on 100 km pitkä ja järviä välillä lukemattomia ja rannat enemmän tai vähemmän turverantoja ja ojitettuja metsineen. Turpeen paksuus rannoilla enimmillään useita metrejä. Turvetta täällä Pohjois-Suomessa kasvaa vähän joka paikassa ei vain avosoilla. Tosin myös ojituksen kuivattamisen seurauksena hiilipäästöt lisääntynevät maapohjasta, mutta onko turpeen kasvun osuus suurempi kuin päästöt vai toisin päin?

    Paavo Ojasen tutkimuksen – linkki – mukaan karut ojitetut suot ovat hiilinielu. Rehevät suot hiilipäästöisiä, mutta 80cm ojilla jo neutraaleja (ks kuvat). Ojitus lopettaa luonnontilaisen suon metaanipäästöt, joka on 25 kertaa pahempi kasvihuonekaasu kuin CO2.

    Ojitetut metsää kasvavat turvemaat ovat hiilinielu mutta, kun huomioidaan metaanipäästöjen loppuminen luonnontilaisiin soihin nähden, niin ojitetut metsää kasvavat turvemaat ne ovatkin varsinainen kasvihuonekaasujen nielu vailla vertaa.

    Eikö kaikki luonnontilaiset suot pitäisi myös ojittaa, jotta CO2:ta 25 kertaa pahemmat metaanipäästöt saataisiin loppumaan? Nuo metaanipäästöthän ovat luonnollisia, mutta niiden poistaminen jo auttanee ratkaisevasti etämään maapallon lämpenemistä ja ainakin  vihervasemmisto on helppo saada hurahtamaan tähänkin mukaan, kun kuuntelee heidän puheitaan, kuinka Suomi vähentämällä kasvihuonekaasuja suhteuttamalla sitä mihinkään yksin voi maapallon lämpenemisen pysäyttää.

    Hapettomissa oloissa hajottajat tuottavat metaania:

    •Suoonmetaanin(CH4)lähde

    •Ilmastoalämmittävävaikutus

    https://tuhat.helsinki.fi/portal/files/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf

    sitolkka 10.4.2019, 13:45

    Hieman erikoista on, että turvetuotantoalueen omistajat joutuvat maksamaan myös velvoitemaksuja kalastolle aiheuttamastaan haitasta, vaikka metsäojittajat eivät joudu tätä tekemään. Lisäksi turvetuotannon ympäristöluvitus on hyvin tiukkaa ja lupaehdot tiukkoja, kun taas metsäojia voi kaivaa ilman lupia miten lystää. Tämä ei jotenkin nyt ole tasavertaista kohtelua.

    Oksanen 10.4.2019, 14:23

    ”GTK tutkii pääsääntöisesti, nykykriteerien mukaan (vuosittain) yli 20 hehtaarin suoalueita tavoitteenaan löytää tietyn hehtaarimäärän verran turvetuotantoon kelpaavaa turvetta. Tavoite on linjattu GTK:n ja TEM:n välisissä tulossopimuksissa. Vuosittain kokoontuva TEM:in vetämä Turvevarojen kartoituksen koordinaatioryhmä (jossa on kaikki edusryhmät edustettuina) tarkastelee tutkimustoimintaa ja ehdottaa tutkimuksen kohde- ja painotusalueita. Ryhmä on kokoontunut jo 1970-luvulta lähtien, joten tiivis asiakasnäkökulma on ollut turvetutkimuksissa aina mukana!

    Teksti: Tuija Vähäkuopus”

    Asiahan ei minulle kuulu, mutta kuinkahan sen tutkimuksen puolueettomuuden kanssa loppujen lopuksi on? Ehkäpä tässäkin on ”asiakasnäkökulma” otettu huomioon.  Mainittu Vähäkuopus on muuten GTK:n turvevaroja ja -tutkimusta suorittava geologi.

     

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi 10.4.2019, 15:20

    Ajoitus tosiaan mielenkiintoinen. Tiilikainen ja Lintilä (maalaisliittolaiset) pohtineet että miten vaalien alla vellovaa energiakeskustelua saataisiin ohjailtua. Ja löytyihän sieltä turvetuottajien tekemä muistio ”notta ei vaikuta haitallisesti veisistöihin, pikemminkin parantavasti”.

    Tuttua maalaisliittolaista toimintaa. Toistuvastihan meille kerrotaan esim., miten kyselyyn vastanneista 98% piti turkistarhausta erittäin hyväksyttyvänä ja ongelmattomana elinkeinona. (Sitä ei muisteta kertoa, että kysely tehtiin turkistuottajien nettisivuilla ja vastaajia oli 22 kpl.)

    Samantasoista ”tutkimustoiminnan tulosjulkistusta” luettavissa taajaan MT:ssä ja muissa maalaisliiton julkaisuissa. Mukaanlukien Metsälehti.

    No mikäs siinä. Näyttää läpi menevän kuin luumätä.

    yt Kerttu
    Turvekauppias Parikkalasta
    (Terveiset mehtisukkelille ♥)

    Gla Gla 10.4.2019, 16:15

    Kerrotko lisää tuosta turkistarhauskyselystä, josta meille toistuvasti kerrotaan? Minä kun en ole asiasta koskaan kuullutkaan ja siksi herää pieni epäilys EDIT. Ihan hyvä kuitenkin, että toisaalta haluat kiinnittää huomiota lähdekritiikkiin.

    Maalaisliiton politiikkakeskustelussa esitin kysymyksen, joka on poissaolosi aikana hautautunut sivulle 74 (7.4.19 8:19). Voitko käväistä siellä vastaamassa?

     

    Puuki 10.4.2019, 16:33

    Vähintään melko monimutkainen selvitettävä on tuo soiden ja soistuneiden metsien, ojikkojen, muuttumien ja turvemaiden kokonaisvaikutus puun kasvuineen ilmastokaasuihin. Ojasella on pitkä tutkimushistoria ko. aiheen tiimoilta.   Kannattaa ennemmin niistä tutkimuksista hakea tietoja eikä esim. vihreiden vaalipuheista.

    Suot ei  muuten kasva jatkuvasti uutta turvettakaan, jos kasvamiselta loppuu eväät. Korkeaksi kasvanut turvekerros  ei esim. ole enää tarpeeksi märkää jotta kasvu voisi jatkua entisellään.  Metaania saattaa joillakin soilla haihtua syvemmältäkin suosta, hapettomissa oloissahan sitä syntyy. Tupasvillaa kasvailla soilla metaania voi tulla syvemmältäkin kuin pelkästään märästä  pintakerroksesta.

     

    Kurki 10.4.2019, 16:43

    Kertulta pitänee kysyä, että pitäsikö Siperiankin kaikki ja Suomen loput suot ojittaa ja metsittää, jotta 25-kertainen kasvihuonekaasu metaani ei pääsisi ilmakehää lämmittämään.

     

    Gla Gla 11.4.2019, 08:27

    Maalaisliittopolitiikkaviestiketjussa reservuaarikerttunen totesit kysymykseeni turkistarhauksesta näin: ”Turkistuottajien kyselystä ei tarkempaa tietoa, voi olla legendakin.”

    Tuossa kuitenkin osasit kertoa, että meille asiasta toistuvasti kerrotaan. Nyt haluan kysyä syytä siihen, miksi luot mielikuvia pöhköistä asioista ja sitten julistat mielikuvasi pöhköiksi, mutta kuitenkin syyttäen pöhköistä mielikuvistasi muita?

    Tämä on niin yleinen ilmiö (ei pelkästään sinussa, vaan kansassa yleensä), että haluan oppia ymmärtämään sitä.

     

    sitolkka 11.4.2019, 13:34

    Vesien likaantuminen alkoi selvästi näkyä Oulun ja Lapin läänin suurissa joissa 1970-luvun alussa metsäojituksien ja aurauksien takia. Alueella ei vielä tuolloin ollut turvetuotantoa vaan se käynnistyi laajemmin vasta 70-80-luvun taitteessa. Ojituksien alettua loppui kahvin keittely jokiveteen. Nykyään niin sameaa, että jää sanko likaiseksi.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 39)
1 2 3 4