Keskustelut Luonto Miksi ympäristöhallinto salasi GTK:n turvetutkimuksen?

Tämä aihe sisältää 39 vastausta, 18 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi sitolkka 6 päivää, 8 tuntia sitten.

Esillä 9 vastausta, 31 - 39 (kaikkiaan 39)
  • Miksi ympäristöhallinto salasi GTK:n turvetutkimuksen?

    Ympäristöhallinto sai Geologian tutkimuskeskuksen 62 järveen kohdistuneen, turvetuotannolle synninpäästön antaneet tutkimustulokset jo marraskuussa 2018, mutta salasi ne julkisuudelta. Maaseudun Tulevaisuus sai vihdoin tiedot käyttöönsä ja julkaisi ne. Mitä tämä kertoo Suomen ympäristöhallinnon tilasta? Miksi julkisilla varoilla hankittua tutkimustietoa ei kohdella tasapuolisesti?

  • Metsuri motokuski

    Sama juttu meillä. Tuo läheisen järven valuma-alueella ei ole yhtään turvesuota mutta paljon metsäojia. Järvessä on noin kahden metrin mutakerros kun 50 luvulla oli kirkas vesi ja hiekkaranta jossa kyläläiset uivat kesäisin.

    reservuaari-indeksi

    (Rauhoitu Gla, ei Kerttu tuollaista tarkoittanut. Hän heitti esimerkin.)

    Noita parin edellisen kirjoittamia kokemuksia näyttää riittävän, pikagoogletuksen jälkeinen havainto. Ongelmat näyttävät olevan paikallisia, joskin usein sitäkin sakeampia. Kokonaisista vesireiteistäkin mainintoja, oliko Pihlajaveden reitti.

    Vaikeuksia näyttäisi olevan mitata tarkasti luonnollisen humuksen ja turvetuotannon aiheuttaman lisäkuuormituksen ero. Silmämääräisiä arkihavaintoja näyttää kuitenkin olevan vähän siellä sun täällä. Ja ihan riittävästi.

    yksi esmerkki

    https://yle.fi/uutiset/3-9041145

    Vaasan hallinto-oikeuteen huippuvuonna~100 valitusta. Usein samassa valituksessa kymmeniä valittajan nimiä alla. (tämän linkki ei nyt enää kohtuullisella vaivalla löytynyt, valitan)

    Niko
    turpeen jyrsintää jo toisessa polvessa
    Reva-osaston vesistötyöryhmä, dosentti

    sitolkka

    Vesistöjen kanssa on siitä kurja juttu, että kun ne kerran sotkee, niin koskaan niitä ei enää ennalleen saa. Suomen metsäojituksien kustannus yhteiskunnalle on ollut vesistöjen pilaantuminen iäksi.

    Kalle Kehveli

    Aika kultaa muistot. Suomen maaperästä johtuen tahtovat vedet olla paskasen ruskeita.

    sitolkka

    Höpö höpö Kehveli.  Hyvin lyhyessä ajassa vesi meni joessa sellaiseksi, että sitä ei enää voinut ruokavetenä käyttää. Eri asia etelässä missä maatalous on jo kauan sotkenut vesiä.

    sitolkka

    Nykyään ei kehtaa edes saunavetenä käyttää kun astiat menevät sellaiseen kanahkaan ja astian pohjalle laskeutuu mutakerros.

    Puuki

    Ei olisi pahitteeksi jos ojitusvesien suodatusta parannettasiin entisestään. 70-luvulla ja vielä 80-luvun alkupuolellakin ojia tehtiin laskemaan suoraan vesistöihin.   Turvettakin pystytään jo nostamaan suoraan ilman ojituksiakin . Sitä pitäisi kehittää siihen suuntaan että ympäristöhaitat vähenee.

    Ravinnepäästöt ojitusten jäljiltä on lisänneet viherleväkasvustoja  kesällä. Kalaverkkoja ei voi laskea lähijärveen , koska limottuvat liiaksi.  Toisessa pienehkössä järvessä ei voi enää uida ilman suihkussa käyntiä.  Mutta jos kunnostusojitusten ja turvesoiden vesiensuojelutoimet tehdään kunnolla, niin kyllä  ne vedet voi puhdistuakin jossain vaiheesssa.

    pikkutukki

    Mulla mökkilammen vesi ruskeaa eikä mene juomavetenä suon maun takia . Vesi tulee natura alueelta (latvavesi) . Pohjamuta maustaa omalta osaltaan . Luonto antaa oman mausteen tähän soppaan .

    sitolkka

    Totta kai on ollut aina ruskeampia vesiä, suolampia ja järviä. Nekin ovat usein ravinnekuorman myötä muuttuneet entistä likaisemmiksi ja niihin on tullut valtavasti limaa ja ryönää. Tässä puhun nyt kuitenkin ennen juomakelpoisesta vedestä, joka on nykyään kelvotonta jopa saunomiseen.

    Metsäojituksien vesiensuojelutoimet ovat vielä nykyäänkin hyvin vaatimattomia ja niiden vaikutus on hyvin vähäinen. Ainoa jolla olisi merkittävää vaikutusta olisi hyvä pintavalutuskenttä, mutta ne ovat hyvin harvinaisia. On jopa tutkittu, että saostusaltaat jopa lisäisivät vyöryessään kuormitusta. Vedet ovat olleet paremminkin koko ajan likaantumaan päin. Tosin sisäinen ravinnekierto on myös jo limaisuuden ja kaiken lisääntyneen kasvuston takia tullut suureksi.

    Ennen ei verkkoja tarvinnut pestä. Nykyään verkko on joka kerta siinä kunnossa, että hirvittää. Ruskea ja likainen ja mukana kauhea muta/turvekanahka.

     

     

     

Esillä 9 vastausta, 31 - 39 (kaikkiaan 39)