Keskustelut Metsänhoito Minkä verran olette perustaneet ja kasvattaneet männiköitä?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 54)
  • Minkä verran olette perustaneet ja kasvattaneet männiköitä?

    Haba oli jo sitä mieltä, että olen taantunut kyselyikään, mutta kysyn tämän kuitenkin:

    Minkä verran olette perustaneet ja kasvattaneet männiköitä? Kylvämällä, vaiko istuttamalla? Onko ollut mitään ongelmia, esim. myyrä-, hirvi-, hyönteis-, tai lumituhoja? Onko laatuongelmaa? Minkä ikäisenä ensiharvennus on tehty?

  • harrastelija harrastelija

    Onko Jees-H:n lvi-liike menossa konkirssiin? Ja metsätkö menee siinä saman tien pakkohuutokaupassa? Eihän vain ole valeuutinen – tai vitsi?

    Pitää olla aika hyviä kavereita, jos kestää noin vitsailla, huumoria metsämiesten keskuudessa on kyllä ollut aina? Jos kyseessä on perätön nälviminen, niin se toiminta oli yksi syy omaan foorumin katselupaussiin 🙁

    Toinen syy oli liian pitkälle yhteiskunnan varoilla koulutettujen  (reva) ylimielisten ”asiantuntijoiden” ala-arvoinen räksytys. Kyseessä lienee ollut kieroutunut asenne ja turhautuminen omaan työhön  ?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Nou hätä: ei Jeesillä ole vielä omaa liikettä – vasta kokemus ja koulutus. Kouluttajat ovat viisaasti kehottaneet että yrityksiä ei perusteta vielä koronan aikana.

    ”Liian pitkälle” koulutettuja asiantuntijoita tarvitaan muun muassa tuottamaan ja ymmärtämään tutkimustietoa. Erityisesti näin korona-aikana.

    harrastelija harrastelija

    Tuo ”liian pitkälle koulutettu” ei koske Anneli Jalkasta :=)

    Nämähän on tietysti omia mielipiteitä, mutta edelleen olen sitä mieltä, että suhteessa Suomen väkilukuun arvostetaan liian paljon yliopisto- ja korkeakoulutusta. 6-10 ällän ylioppilailla on potentiaalia varmastikin perehtyä hyvinkin huipputärkeisiin asioihin.

    Sitten tulee tämä tasapuolisuuden hokema, että kaikkien pitää käydä lukio ja monellakin jo ylioppilaaksi tulo tahtoo olla ylivoimaista. Luulen, että väkimäärän kasvaessa yo-paine tulee monelle liian kovana. Sitten tulee kova pänttääminen, että pääsisi jatkamaan yli- ta korkeakouluopintoihin. Epäilen, että rimaa on jouduttu laskemaan, jotta yhä enemmän pääsee näihin opinahjoihin ja opiskelupaikkoja on lisätty.

    Tämä on jo aiheuttanut sen, että alkutuotantoon ja suoritustasolle ei löydy riittävästi väkeä. On suorastaan pöyristyttävää, että nyt alkutuotannossa ollaan ulkomaisen työvoiman varassa! Samalla satoja tuhansia työhaluisia työttömiä makaa kotona tyhjän panttina tai keksii kaikenlaista muuta (harmaata) puuhaa. Eihän terveellä työkykyisellä ihmisellä kulu aika joutilaana. No tähän tulee muutakin yhteiskunnallista mukaan kaikkina sosiaaliavustuksineen ja ay-liittoineen.

    Näistä asioista voidaan kyllä keskustella enemmänkin – sivuaahan se metsäalaa – mm konekuskeja ja metsän raivaajia ei vain tehdo löytyä. Kainuussakin mennään pitkälti virolaisvoimin:(

    Perusteluina voin esittää omaa 35 vuoden erialaista pedagogista kokemusta koulumaailman piirissä.

    Visakallo Visakallo

    Korkeakoulutettuja työttömiä oli vuoden 2019 lopussa yhteensä 36 431, joka on 626 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Kaikista työttömistä korkeakoulutettujen osuus on 15,5%.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Monessakin duunariammatissa tienaa paremmin kuin yliopistokoulutuksen jälkeen. Kyse ei ole siis aina rahasta. Suurelta osin on kyse Suomen kilpailukyvystä: kun korkeakoulutettuja on paljon, sieltä löytyy aina kykyjä perustamaan uusia yrityksiä ja tulemaan niihin työvoimaksi.

    jees h-valta

    Heh, aamusti ennen taimien hakureissua kurkkasin, tai pareen yritin Metsälehteä mutta yhteys ei auennut. Kyllä nyt sitte on auennu joillain taivaita myöten ainakin pääläpi. Kiitos A.J. infosta, kyllä just noin on. Harrastelijalle myös huolestuneisuudesta kiitos. Nou hätä, taimetusta tähän asti. Nyt sauna lämpiää. Se ainakin pitää sanoa ettei aika ainakaan ole pitkäksi tullut tänä keväänä vaikkei palkkatyö ole ahdistanutkaan. Visakallo kyseli aitaamisesta, ainakin osan alueesta aion syksyllä aidata. On liian vilkas hirvielämä noissa nurkissa. Jos ei muuta niin sotkevat turhaan turvepohjalla. Muuten kyllä hieno pottiputkella taimettaa pehmeään pohjaan mättäisiin. Pottiputken lelut hajosi heti toisella laatikollisella. Tilasin uuden ja nyt joutuu vammaisella putkella tekemään alkuviikkoon asti. Samalla hiukan työtakkia ja viiltosuojattuja maihareita. Bonuksia likoon nääs.

     

    harrastelija harrastelija

    AJ:llle sen verran, että suurin osa Suomen yrittäjistä ei kyllä ole korkeakoulutettuja. Tosin globaalinen markkinatalous vaatii kyllä verkostoitumista maailmalle.

    Olin siinä vaiheessa, kun omat pojat olivat lukio-iässä kaupungin lukion pj:na vanhempien edustajana. Suurin anti lukiolla on kielitaidon hankkiminen. Faktatiedothan nykyisin saa eri tietolähteistä googlettamalla. Opiskelussa on tärkeintä tietää, että mistä minkin asian löytää.

    Lukio on pitkälti tyttöjen valtaama, monille pojille se tuottaa vaikeuksia, koska harrastukset ovat erilaisia. Silloin (1990-luvulla) ns. syksyn ylioppilaille oli oma lakitusjuhla. Säälksi vähän kävi, rehtori vähän äkäisenä luki todistuksia: – abrobaattur… abrob.. kaikki arvosanat ja painoi sitten lakin päähän, niin että korvat levisi 🙂 Tänä keväänä näkyi kyllä pojilla olleen tiedot hallinnassa!

    Lypsykarjatilalta löysin aviopuolison aikoinaan, oltiin joka kesä sitten heinätöissä ja elon korjuussakin. Silti appiukko jaksoi muistuttaa, että maaseudulla tytön kasvattaminen on sama kuin vieraan vasikkaa juottaisi! Kiittelin ”vasikan” juottamisesta ja annoin appiukolle konjakkipullon 🙂

    Jos nyt lasketaan koulutusaika; 9 v peruskoulu + 3 v lukio + 5 v. korkeakoulu = 17 v + lisäopinnot päälle ja sitten nämä kielitaitoiset nuoret naiset naidaan ulkomaille, niin paljonko siinä on yhteiskunnan taholta investoitu hukkaan? Pitäisi nuo opintotukiaiset ottaa myöhemmin takaisin, ellei oman maan kehittäminen, vastuu ja kiitollisuus  kiinnosta!

    tamperelainen tamperelainen

    Ei ole yksinomaan ”kotoperäistä aivovientiä”,vaan anettu pitkään ilmaista koulutusta EUn ukopuolelta tuleville.Olin muutama vuosi sitten  TTKKn päättötilaisuudessa ja siellä oli valmistuvissa(DI) useampiakin turbaanin käyttäjiä(mitään heiltä poisottamatta).Eiköhän näiden koulutukseen satsaaminen ole pääsääntöisesti kannttamatonta.Yliopistörankingissa ilmainen koulutus on usein huonon yliopiston merkki.

    Visakallo Visakallo

    Kertoivat uutisissa, että tänä keväänä Suomessa valmistuu yhteensä n. 43 000 korkeakoulututkinnon suorittanutta. Määrä alkaa lähestyä nykyisten ikäluokkien kokoa!

    Tolopainen

    Taitaa olla kolmannes ulkomaalaisia, niitä täällä on ilmaiseksi koulutettu vuosikymmeniä. Oppilaitokset saavat valtionapuja tutkintojen perusteellla. Haaskasivat surutta kymmeniä miljoonia kiinalaisten koulutukseen, jotka olivat täällä lähinnä lomailemassa. Nykyisin ylioppilaita valmistuu 25000 vuodessa ja koulutusmäärärahoja vain lisätään. Ylioppilaita on menen vuoden reservi korkeakoulujen ulkopuolella, kun eivät täytä lähellekään opiskelukriteerejä. Ylioppilaista lähes puolet kuuluisi ammattikouluihin, ei ole mitään edellytyksiä menestyä jatko-opinnoissa.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 54)