› Keskustelut › Puukauppa › Missä tukit?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 23)
1 2 3

  • Missä tukit?

    Sent on: 5.5.2015, 19:14

    Vuoden 2013 hakkuut olivat tilastojen mukaan noin 55 miljoonaa kuutiota Suomessa. Tästä määrästä tukkia oli n 22 miljoona kuutiota ja kuitua 33 miljoonaa.
    Suhde on erikoinen.
    Jos ajatellaan metsän kiertoajan yli, niin mielestäni pitäisi tulla jotakin tällaista hehtaarilta: 1. harvennus 50 kuutiota kuitua, 2. harvennus 50 kuutiota kuitua ja 30 tukkia ja päätehakkuusta 70 kuutiota kuitua ja 180 tukkia.
    Näin kiertoajallaan hehtaari tuottaisi 170 kuitumottia ja 210 tukkimottia. Eli jatkuvuustilassa tukkia tulisi noin 55% (2013 vain 40%).
    Tuskin hakkuut ovat keskittyneet normaalia voimakkaammin harvennuksiin. Hakataanko keskimääräistä huonompia metsiä?

    Tekijä
    TTL
    Theme Puukauppa Puukauppa
  • suorittava porras suorittava porras 6.5.2015, 19:15

    Taitaa tuo alhainen tukkien osuus vuoden 2013 kohdalla johtua pelkästään markkinatilanteesta . Kun sahatavaralle ei ole kysyntää , sitä tuskin ostetaan saati hakataan . Kuidun kysyntä on pysynyt hyvänä , joten sitä on hakattu hetkellisesti enemmän .

    Järeää kuitua on tulossa runsaasti tarjolle . Monissa kakkosharvennusleimikoisa tukkilaatu loistaa poissaolollaan . Mutkamäntyä ei oikein tukkipinoon kehtaa tarjota.

    raivuri 6.5.2015, 22:17

    Vertailun vuoksi laskeskelin omien tilojen tukkiprosentteja viimeisen 10 vuoden ajalta sadepäivän kuluksi peltopäivien keskellä nähdessäni tämän ketjun.

    Kantatila; ollut tehokkaan ja systemaattisen metsänhoidon piirissä 70 vuotta. Tukkiprosentti: 78
    Mutta täytyy muistaa, että kuusikoihin paikotellen tehty vain yksi harvennus, kasvatettu myös järeää tukkia pitkällä ajalla, mukana myös erikoispuutukit, jotka saattaisivat ilman omaa systemaattista kasvatusta ja keräilyä muuten olla energiapuuta. Erityisen rehevät pohjat

    Ostotila(isä ostanut 1987)
    Tukkiprosentti: 52
    Vielä uudistettu paljon harsinta-ajan ja muitakin epäonnistuneita metsiä. Ennen ostoa 20 vuotta hoitamatta

    Ostotila(isä ostanut 1994)
    Tukkiprosentti: 65
    Hyvin rehevät pohjat, joten kuitua ja energiaa pukkaa mukaan. Ollut hyvässä hoidossa

    Ostotila(isä ostanut 1996)
    Tukkiprosentti: 46
    Räkämänniköitä ja epäonnistuneita koivikoita hyvien kuusikoiden prossia laskemassa. Ollut huonossa kunnossa. Aika karua pohjaa

    Ostotila(ostettu 2007)
    Tukkiprosentti: 65
    Ollut normaalin hyvässä puoliaktiivisessa hoidossa. Pohjat normaali

    Kaksi uusinta ja perinnön jätin näistä pois lyhyen ajan vuoksi. Tästäkin kapeasta otannasta käy selville metsänhoidon ja maaperän rehevyyden merkitys. Ne ovat kaksi suurinta ja tärkeintä tekijää. Näin siis Hämeessä. Hyvällä hoidolla voidaan tukkiprosenttia nostaa vähintään 10-15%. Katkonnallakin on merkitystä, mutta hoidon merkitys on huomattavasti suurempi.

    Kivelänhanttu 7.5.2015, 05:36

    Omat puunmyynnit 24 vuoden ajalta. tukkia 54%, kuitua 37%, lahoa 9% määrä yli 4000 kuutioa. Metsä ja hoito lähellä keskiarvoa, pyrin kuitenkin keskiarvoa parempaan. Ostotilaston luotettavuus laski minun silmissä, Tilastoista puuttuu piensahat ehkä vähän isommatkin, vaikuttaisiko tämä tukkiprosenttiin.

    hatelo 7.5.2015, 05:41

    Tilasto ei kuulosta ollenkaan mahdottomalta.Tukkiahan ei voi myydä ilman kuitua,vaikka tukkiprosentti olisi hyvässä päätehakkuuleimikossa kuinka hyvä.Maassamme on tällä hetkellä sellainen metsien rakenne,että kuituvaltaisia harvennusikäisiä metsiä on älyttömästi.Ja mitäs muuta maamme suurin metsänomistaja tällä hetkellä hakkaa.Samoin firmojen maat on suurimmaksi osaksi keski-ikäisiä metsiä.Tukkisuhdanne on ollut myös heikompi ja isoimmat tukkivarannot odottelee passiivisilla aktivointia ja hinnan nousua.

    Visakallo Visakallo 7.5.2015, 05:49

    Metsäyhtiöiden ja valtionkin mailla työskennelleet ovat nähneet paljonkin tukkileimikoiden silppuamista kuitupuuksi, mutta eipä niistä paljoa kannata julkisesti huudella.

    Horjumaton Horjumaton 7.5.2015, 08:21

    Puun takaa ; Metsäyhtiöiden ja valtionkin mailla työskennelleet ovat nähneet paljonkin tukkileimikoiden silppuamista kuitupuuksi, mutta eipä niistä paljoa kannata julkisesti huudella.

    *** Eihän se nyt toki salaisuuskaan ole. Sellufirmojen kannattaa tukitkin kattilaan laittaa. Hintaahan niille ei loppupeleissä tule sen enempää kuin maksavat veli-venäläiselle kuidusta muutenkaan. Tottakai jos sahatavaramarkkinat maailmalla hyvin vetää, ne pyrkii sellunkeittäjäkin hyödyntämään. Sahaus ja tukit on pelkkä välttämätön paha kolmelle suurelle.

    MJO 7.5.2015, 15:13

    Ei kun täällä valehdellaan niin hel…..ti noita tukkiprosentteja.

    Tai suurimmalla osalla on pelkästään lähes arvottomia koivu ja haapa rääsiköitä. No tuli hiukan liioteltua ”suurimmalla osalla”, mutta hoitamattomia risukoita riittää.

    Visakallo Visakallo 7.5.2015, 18:25

    Jos kokonaan itse kasvattamassaan metsässä tukkiprosentti jää pieneksi, ei pidä ainakaan sitä valittaa, vaan katsoa syyllistä peilin kautta suoraan silmiin.

    MJO 9.5.2015, 10:51

    ”Jos kokonaan itse kasvattamassaan metsässä tukkiprosentti jää pieneksi, ei pidä ainakaan sitä valittaa, vaan katsoa syyllistä peilin kautta suoraan silmiin”

    Jos itse on istuttanut, tehnyt taimikonhoidot jne.. Melko moni istuttaja ja taimikonhoitaja kasvaa horsmaa siinä vaiheessa, kun sama leimikko rahastetaan päätehakkuulla ja tukkiprosenteilla.

    Visakallo Visakallo 9.5.2015, 17:19

    Monelle toki voi noinkin käydä, mutta ei läheskään kaikille.
    Koivu, kuusi, ja mäntykin kasvavat hyvällä hoidolla paljon nopeamin kuin monesti tunnutaan ajateltavan.
    Sekin on sanottava, että hyvinkin hoidetuissa metsissä saattaa kuitenkin joku asia jäädä ajoissa tekemättä, ja useimmiten ne ovat harvennukset.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 23)
1 2 3