Keskustelut Luonto Mistä järvien humus ja haitalliset ravinteet ovatkaan peräisin ?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 42)
  • Mistä järvien humus ja haitalliset ravinteet ovatkaan peräisin ?

    Katselin eilen lehtiä haravoidessani järven pohjaa kotirannassa . Siellä lojui kohtalaisen paksu matto puista pudonneita lehtiä . Osa kellui vielä pinnalla.  Kärräilin saunan edestä pelkästään yhden pienen koivun juurelta kolme kottikärryllistä märkiä lehtiä kompostiin . Entä , jos kyseessä onkin isoja koivuja ja haapoja aivan vesirajan tuntumassa. Lehtimassaa kertyy hirvittävän paljon.

    Mielessä kävi ajatus , että kuinkahan paljon järviin kertyy ravinteita pelkästään lahoavista lehdistä , joita tippuu rantapuista . Kuormaa lisää varmasti ojia pitkin  samoista lähteistä peräisin oleva humuspitoinen ravinneryöppy . Ojan varrethan ovat perinteisesti lehtipuuta pullollaan.

    Jatkan ajatusta vielä turvetuotantoon ja sen leimaamiseen syylliseksi järvien rehevöitymiseen . Aivan viime aikoina on todettu , että järvet rehevöityvät sielläkin , missä turvetuotantoa ei ole mailla halmeilla . Järviin johtaa kuitenkin ojia metsämailta .

    Onkohan kukaan tullut ajatelleeksi , että  voimakkaasti lisääntynyt lehtipuiden määrä erityisesti vesistöjen läheisyydessä voisi aiheuttaa  ravinteiden ja  humuspitoisuuden kohoamisen niissä haitallisen korkealle tasolle ja että turvetuotanto vesistöjen rehevöittäjänä olisikin ainakin jossakin määrin mainettaan parempi ?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Rane2:lla oli nyt niin naseva kommentti että kopioin sen Touko Aallon Facebookiin.

    Tolopainen

    Suomessa raivataan joka vuosi turhaan lisää peltoa, rehuista ja viljasta on ylituotantoa koko ajan. Miksi metsä raivataan pois ja saadaan vain valitusaiheita huonosta sadosta. Kukaan ei ole tänäkään vuonna valittanut metsän huonosta kasvusta.

    Jätkä

    Luomuviljelijät saavat hyvinkin pellot kasvamaan ilman karjanlantaa ja keinolannoitteita.

    Lisäravinteita lähinnä kasvien terveyden kannalta on tarpeen käyttää, mutta kasvuvoimaa tehdään kyntämällä odelmat maahan, nykyviljelijät ovat jo aika osaavia.

    Rane2

    OK.Touko ilahtuu varmasti.

    Tolopainen maataloudenkin asiantuntijana tietää että peruna sekä avomaavihennesalat muokataan joka vuosi ja keinolannoitteita käytetään rutkasti puhumattakaan torjunta-aineista.Mansikkamarkkinat taas ovat edellisten tavoin rajalliset sekä kannattavuus tiukassa raossa tuonnin takia.Lisäksi  nämä edelliset vaativat vuoroviljelyn takia muiden kasvien viljelyalaa ja vaatimukset maalajille ja kasvuolosuhteille ovat paljon vaativammat kuin nurmikasveilla.Eli mitään viljelypinta-alan käytön yleisratkaisua niistä ei saa.Vesistönsuojelumielessä tilanne vain huononisi.

    Rane2

    OK.Nämä luomuviljelijöiden hyvät sadot ovat samaa sukua Transitilla ajolle 30cm hangessa.

    Planter Planter

    Täälläpäin on siirrytty hyvinkin paljon viljanviljelyssä suorakylvöön, jolloin syksyinen kyntö jää pois. Se on vähentänyt ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin ja paikalliset vaikutukset näkyvät jo.

    ”Timpalla” oli lukijoiden kuvissa ”suoraistutus”, jossa hän oli istuttanut muokkaamattomaan maahan. Siitä vaan lobbaamaan menetelmälle ympäristötukea.

    Puuki

    Luomuviljely on varsinkin aloitettaessa vaativaa, mutta sopii hyvin Suomen olosuhteisiin .

    Tv:stä tuli taannoin dokumentti 40 vuotta luomuviljelyä USA:ssa harrastaneesta ja eri kasvilajien menestymistä tutkineesta viljelijästä. Hänellä satotasot ylitti paikallisten normiviljelijöiden satojen määrät.

    Tolopainen

    Keinolannoitteita saa käyttää myös tärkeillä pohjavesialueilla, ne ovat puhtaita ravinteita suoraan kasvien käyttöön. Lietelanta on suurimmaksi osaksi pahalle haisevaa vettä,  jota voidaan levittää jopa 30t/ha kaikkien karjatilojen pelloissa on runsaasti ylimääräistä fosforia, joka vuosien kulessa huuhtoutuu vesistöihin.

    Nimetön

    Peltojen syyskyntö on jäänyt sen takia minimiin kun talvenaikasesta kasvipeitteisyydestä maksetaan tukea jotta saatas talven aikaset huuhtoumat vähemmäksi.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Salaojitus tuottaa hapetonta vettä vesistöihin, se on suurempi haitta kuin salaojituksen kiintoaineet.

    Tuo karjanlannan maahan peittäminen tehtiin hyvin tarkasti vielä 50 ja osin 60 luvullakin, sitten alkoi tämä lietelantahömppä ja lietettä levitettiin jopa talvella hangelle. Nyt on vain palattu entisiin hyväksikoettuihin keinoihin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 42)