› Keskustelut › Luonto › Mistä kiinnostus metsään tai metsä ammattiin sai alkunsa?

  • Tämä aihe sisältää 25 vastausta, 21 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten Makarov toimesta.
Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 25)
1 2 3

  • Mistä kiinnostus metsään tai metsä ammattiin sai alkunsa?

    Lähetetty: 11.10.2025, 14:22

    Minulla ensimmäinen muistikuva metsästä joskus -60 luvun puolivälistä.

    Heräsin kuumasta sopu-teltasta moottorisahan pärinään, Avasin teltan vetoketjun ,työnsin pään ulos ja näin teltan edessä savuava nuotion hiilloksen,keitin selässä riippui nokinen kahvipannu ja vähän edempänä isäni sahasi pölliä,joita äitini parkkasi.

    Vuosia myöhemmin näistä muistikuvista juteltuamme sain kuulla ,että oltiin kutsetin savotalla jonne kuljimme moottoripyörällä ja olimme viikot maastossa ja viikon loppuna kotona samalla eväs täydennennystä hakien.Olin kuulemma viihtynyt hyvin,vaikka olin ehkä4-5v.

    Noilta reissuilta mieleen syöpyneet tuoksut ja äänet ovat koko tähän astisen elämäni ajan pysyneet kirkkaana mielessä.

    Aloittelin itse 46v sitten 16v omaa metsätyömies uraani joka nyt alkaa ammatti mielessä olla ohi.Onhan sitä välillä kokeiltu muitakin hommia mutta metsä on aina vetänyt puoleensa.

     

    Tekijä
    metsassa-since1979
    Teema Luonto Luonto
  • suorittava porras suorittava porras 12.10.2025, 10:24

    Eka kokemukset kuten Visalla. Polvenkorkuisena leipiä nurin vesurilla.

    Maanviljelyskoulun metsäkursseilla luotiin pohjat metsäosaamiselle . Myöhemmin maatalousyrittäjän arkeen kuuluivat metsätyöt niinä aikoina ,kun peltotöistä ja karjanhoidosta ennätti. Metsä ei ollut ykkösprioriteetti siinä vaiheessa.

    Tultuani valituksi mhy:n hallitukseen osallistuin ahkerasti metsänomistajien koulutuksiin. Tavoitteena oli hallita manuaalihakkuut ,metsänhoito ja suunnittelu. Kun kurssilla tarjottiin mahdollisuutta opetella puunajoa metsävarusteisella traktorilla totesin ,että en tule koskaan sitä taitoa tarvitsemaan  ja keskityin vain sahahommiin ja suunnitteluun.

    Vaan kuinkas ollakaan . Puoli vuotta tästä pihalla seisoi naapurin metsävarusteltu traktori. Omistaja totesi , että siitä vain harjoittelemaan. Hänellä oli vähän muita kiireitä ja tarjosi mahdollisuuden ajaa tekemäni puut varastolle. Silloin tulin antaneeksi metsätöille pikkusormen. Meni koko käsi tai oikeastaan molemmat lähes 40 vuodeksi. Siitä runsas 30 vuotta moton puikoissa. Sain seurata aitiopaikalta metsätöiden kehittymistä moottorisahakaudesta motohakkuisiin. Itsekin ajatin ensimmäiset hankintapuun hevosella. Kehitys on ollut huimaa niistä ajoista.

    Metsäkupsa Metsäkupsa 12.10.2025, 12:24

    En ole  metsätöitä palkollisena tehnyt, mutta olen syntynyt perikunnan maatilalla. Siellä aloitin vesurilla alakouluiässä leppiä  kaatamaan rantapolun laidasta, isompi koitin käsisahalla. Käsisahalla siksi, että kanta näytti samanlaiselta kuin naapurin isännän raivaussahan jälki. Lepän vesurikannot olivat niin pitkiä, että isä kävi ne sahaamassa. Kun meillä oli hevonen siihen aikaan, pelkäsi hevosen puhkovan mahansa niissä.

    Loppu Makarovin viisiin, maannälkä vein mennessään. Siirryin palvelualalta metsätalousyrittäjäksi , ostamalla velaksi metsää. Onhan sitä yli kolmekymmentä vuotta osteltu ,leipäkin siitä on irronnut. Kun ei myy kuin puita, niin silloin pikkuhiljaa mantut lisääntyy.

    Itämaan ihme Itämaan ihme 13.10.2025, 11:39

    ”Sukuvika”. Tahtoo meidän suvussa kulkevan, metsureita, koneyrittäjiä/työntekijöitä, metsätoimihenkilöitä.

    13 vuotiaana ensimmäisen kerran kesätöihin taimia istuttamaan, siitä pikkuhiljaa raivurin ja lopulta moottorisahan kahvoihin työntekijäksi. Yrittäjän eläköidyttyä oma metsäpalvelufirma pystyyn.

    Vuodesta 2021-22 lähtien keskittynyt jatkuvasti enemmän pihapuuhommiin, eli metsästä poispäin, tämä puhtaasti taksojen takia.

    Metsän puolella tulee vielä motoja auteltua ja tietysti omissa metsissä harrastepohjalta touhuttua.

    Rukopiikki 13.10.2025, 11:42

    Ennen nuorille sanottiin että metässä saa lukuhaluja. Usein ne tulevat vielä ihan muille aloille.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli 13.10.2025, 11:55

    Meidän suvulla metsää tai maata ei ollut kuin enintään kynsien alla. Varmaankin geenivirheen takia Kalle viihtyi jo lapsena poikkeuksellisen hyvin metsissä ja jokivarsissa.

    Nostokoukku 13.10.2025, 12:00

    Työn pelko on viisauden alku. Kun lähdin lukion jälkeen metsurikurssille ja kova hinku oli savotoille, isäni totesi, että kyllä se niin kauan menee, kun on voimaa enemmän kuin järkeä. Voimaa riitti lähes parikymmentä vuotta. Järjen ääni tai voiman puute ei vielä silloinkaan ollut lopettamiseen syynä, vaan se että metsureille jäivät ne savotat joita työnantaja ei kehdannut motoille tarjota.

    Jalmari Kolu 13.10.2025, 12:06

    Lapsuuden leikit metsässä. Leirit, majat, kullankaivuu valtaojassa, ilmakiväärin tai puupyssyn kanssa ”metsällä”. Legoilla rakentelin metsätraktorin, mallina naapurin puoliteloilla oleva Valmet 702S. Harmitti kun kukaan ei ostanut koneen puuttuvia osia. Mukaan hankintakolmosen ajoon omalla traktorilla, kuormaus ja purku käsin. Juontolaitteen kanssa tukkeja ja tuulenkaatoja.

    Istutustyö oli tuskaa, raivausahalla sahasin kuullema väärin ja vääriä taimia eka kerralla, mutta kokeilla piti. Tuohon aikaan poikalasten idolit olivat metsurit ja kaivosmiehet. Ja joillakin konemiehet. Maalla kun asuttiin niin metsä oli heti pellon reunassa.

    Liki jokaisessa talossa oli jollain metsään kontakti. Joku oli metsuri, toinen teknikko, kolmas ajoi puuautoa ja joku linkosi firmalle. Kaikki värilliset kuvalehdet joissa oli moottorisahoja ja sahaesitteet luettiin tarkoin, samaten kuunneltiin metsurien jutut tarkaan, ajatuksella isona sitä minäkin. Metsästys oli arkea ja metsät ilman teitä tulivat tutuksi, samaten rakentamattomat järvenrannat. Metsätaitokilpailut muutaman kerran vuoteen, omalla kylällä oli ja sitten 4H-kerhon kautta piirinmestaruuksiin.

    Ensimmäiset metsäalan opinnot 16-vuotiaana, ihan kaikki ei kiinnostanut, jotkut aiheet todella paljon. Koulutusta lisää aikuisena ja monesta suunnasta. Yrittäjyyttä, metsäpalvelua, omaa kalustoa ja jopa opettajan hommiin saakka. Luonne täydellisyyteen pyrkivä, joten halu tehdä asiasta oikein. Olipa sitten terän viilaus tai hoitotyö.

    Metsässä vieläkin ajankuluksi ja omien metsien eteen. Tauti on pysyvä. Esim. viikonlopun hirvimetsällä tulee katsottua maisemaa ns. metsämiehen silmällä. Miten on harvennettu, koska tarvitsisi hoitaa, pääseekö koneella, kääntyykö rekka.

    metsä-masa metsä-masa 25.10.2025, 11:16

    Mukava huomata, että hyvin monella kiinnostus metsään on alkanut jo nuorena, niin minullakin, Kotona kuunneltiin metsäradio- ja maamiehen tietolaari ohjelmat ja niistä saatu innostus vei silloin vielä nuoren pojan mittailemaan pohjapinta-aloja, aluksi puustoisille laitumille.

    Metsään liittyvää innostusta piti yllä sukulaismies joka oli silloin Metsäliiton puunostaja Vilho, Vilholla oli myös maatila hoidettava ja meidän traktorilla tehtiin konetöitä myös siellä.

    Ensimmäisen relaskoopin sain Vilholta, se oli vanerista tehty, jossa narun pätkä pitämässä mittasuhteita yllä. Toinen metsään liittyvä mielenkiinnon kohde oli maatalousoppilaitoksella metsäopetusta-antavan metsänhoitajan luennot metsänhoitoon, puunkorjuuseen ja jalostukseen.

    Kotona metsäasiat oli joka vuotisia tapahtumia, sielläkin minun kiinnostus metsään kasvoi kun sovellettiin maatalous traktorin sopivuutta metsätöihin. Äidin asenne oli alkujaan, ettei nuoria poikia voi viedä kesäaikaan raskaisiin metsätöihin, tässäkin saattoi olla osaltaan myös innostuksen aihe, että kyllä siellä pärjää…

    Maatalous myös kiinnosti kovastikkin, koska maatalous koneistui niinä aikoina nopeasti, mutta armeija-aikaan vahvistui ajatus metsään liittyvästä ammatista. Ensin vuoden mittainen peruskurssi metsäalalle ja heti perään metsäharjoittelian paikka Metsähallitukselta. Harjoittelujakso oli vaihteleva ja meilenkiintoinen metsäteknikon valvonnan alaisena.

    Nämä alku innostuksen aiheet johti sitten metsäalalle, suuntasin sitten kohti metsätalousinsinöörin opintoja. Työt metsätoimihenkilönä kesti yli neljäkymmentä vuotta, jonka jälkeen omien metsien hoitotyöt jo odottikin minua ja täkiää.

    Nyt jo metsän kasvun ihmettä palan nähdeenä tuntuu, että se harjoittelun valvoja toi jo silloin esille hyviä neuvoja metsänhoitoon !

    Perassic Park Perassic Park 25.10.2025, 12:58

    Oma metsäurani alkoi, tai oikeastaan tuli myöhemmin metsästyksen kylkiäisenä.  Koin heräämisen metsästykseen 14 -vuotiaana Metsästys ja Kalastus -lehtien lukemisen johdosta. Se oli yht äkkiä lähes pyhä asia jota halusin ja johon tunsin syvää vetoa.

    Samalla tuli tutustuttua lähimetsiin kävelemällä, vaikka en siellä itse metsästänytkään. Se oli sellaista tervettä uteliaisuutta ja mielenkiintoa omaa asuinympäristöä kohtaan. -ja tavallaan osa kasvamisessa ulos kotoa .

    Myöhemmin, siis 20 -vuotta myöhemmin -olin tilanteessa jossa ostin oman metsätilan ensi kerran. Ilman oikeaa osaamista ja alan kouluista saatua oppia. Kuitenkin metsästäessä vietetty aika ja iän tuoma perspektiivi jossa omin silmin oli nähnyt metsän ja taimikoiden kasvamisen ajan myöta -antoi perusymmärryksen.

    Eivät omat ostot mitään kuningasostoja kai aikanaan ole olleet. Kohteet ovat käyneet ennen minua monella pöydällä arvioitavana aivan varmasti. Kuitenkin aika oli 2000 -luvun alussa otollinen tehdä tyhmän maallikonkin ihan kohtuullisia kauppoja.

    Olen etämetsänomistaja ja teettänyt paljon hoitotöitä ja työllistänyt samalla paikallisia. Ansiotyöt ovat kokonaan muualta.

    Verrattuna esim.vuokra-asuntoihin, joista on lähinnä harmia ja ikuista vaivaa, metsästä yhä saan nykyisinkin aitoa iloa. Suurin rajoite on ollut uskalluksen puute.

    Perassic Park Perassic Park 25.10.2025, 13:09

    Carpe diem -tartu hetkeen!

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 25)
1 2 3