Keskustelut Luonto Mistä kiinnostus metsään tai metsä ammattiin sai alkunsa?

Esillä 5 vastausta, 21 - 25 (kaikkiaan 25)
  • Mistä kiinnostus metsään tai metsä ammattiin sai alkunsa?

    Minulla ensimmäinen muistikuva metsästä joskus -60 luvun puolivälistä.

    Heräsin kuumasta sopu-teltasta moottorisahan pärinään, Avasin teltan vetoketjun ,työnsin pään ulos ja näin teltan edessä savuava nuotion hiilloksen,keitin selässä riippui nokinen kahvipannu ja vähän edempänä isäni sahasi pölliä,joita äitini parkkasi.

    Vuosia myöhemmin näistä muistikuvista juteltuamme sain kuulla ,että oltiin kutsetin savotalla jonne kuljimme moottoripyörällä ja olimme viikot maastossa ja viikon loppuna kotona samalla eväs täydennennystä hakien.Olin kuulemma viihtynyt hyvin,vaikka olin ehkä4-5v.

    Noilta reissuilta mieleen syöpyneet tuoksut ja äänet ovat koko tähän astisen elämäni ajan pysyneet kirkkaana mielessä.

    Aloittelin itse 46v sitten 16v omaa metsätyömies uraani joka nyt alkaa ammatti mielessä olla ohi.Onhan sitä välillä kokeiltu muitakin hommia mutta metsä on aina vetänyt puoleensa.

     

  • miksuliini65 miksuliini65

    Perintölepikkoa maalla missä opeteltiin RS.duunia ja hakkuitta sitten metsäkouluun mh yhdistykstkyseen homiin Siellä 10v duunissa mH kunallemetsuriksi  siellä edelleen duunin kuvatoinen NykyäänUrakkaduurit pilasi metsäduudin taksat Piti tienata

    Nostokoukku

    Isä-ukko oli taitava käsistään. Rakensi minulle puusta Kontio-Sisun ja siihen oikein vanhan ajan maharekan. Vielä teki pienen puupääpokan ja hankki pienen kirveen. Maitopullo ja eväsleipä reppuun ja sitten hakkuulle läheiselle aukolle. Männynoksista pätkin polttolapuja ja ajoin Sisulla kartanolle. Nuorena miehenä tuli harkittua monia ammatteja ja koulutusta niihin. Olisin päässytkin pääsykokeiden perusteella, mutta kaikki koulut olisivat olleet isoilla kylillä, jopa Helsingissä asti. Nostin niiden osalta kädet pystyyn. Tunsin ne kohdaltani mahdottomiksi. Tavoite oli, että saan pysyä kotiseudulla. Siispä lukiokevään jälkeen naapurikuntaan metsurikurssille. Isäni tuumasi, että kyllähän sekin työstä käy niin kauan, kun on voimaa enemmän kuin järkeä. Ja metsään jäin, niin työhön kuin vapaa-aikaan. Tyytyväinen olen ollut. Ainoa haitta on, että metsäala on niin heikosti arvostettua, että palkkataso on aina ollut vaatimatonta. Tai oikeastaan ei voi puhua palkasta, ennemmin nimellisestä korvauksesta.

    pihkatappi pihkatappi

    Synnyin metsässä, lähin naapuri puolen kilometrin päässä. Varhaisin muistikuva metsätöistä on lehmälaitumien istutus männyn taimille. Eli siitä isän tekemä valeistutus tuhansille taimille märässä savessa, olin kolmevuotias ja isä jonkinlainen Jumalasta seuraava. Talviset hankintasavotat olivat suuria seikkailuja, joissa aina muutama petäjän latva tuli kirveellä karsittua, moottorisahaa sain käyttää vasta 14 vuotiaana. Tervastulet, pihkan tuoksu ja traktorin turvallinen haju ja lämpö vinssatessa. Tuolta talvisavotoilta se kiintymys on lähtenyt, ei niinkään kesäisistä hikisistä vesurisavotoista, jonne oli toisinaan pakko lähteä jo alle kouluikäisenä.

    jupesa

    Noin 10 vuotiaana kaadoin 1. tukkipuun pokasahalla . Sen jälkeen mm. taimien istutusta , raivausta ja kylvöä. Taimien kasvatusta pellolla tehtiin myös. Siitä se varmaan lähti. Myöhemmin AMK-MTI -koulutus. Lyhyehköjä työrupeamia Metlassa, MHY:ssä ja Metsäkeskuksessa. Yrittäjänä jonkin aikaa , sitten mm. vuokranantajana ja siinä sivussa hoidellut myös omia metsiä.

    Makarov

    Tämä kasvun ihmeen ymmärtäminen myös tiettyjen metsänhoito toimenpiteiden jälkeen myös innosti metsänhoitoon. Se on hieno tunne kun osaat päässä visualisoida vaikka taimikonhoidon jälkeen miltä metsä näyttää 10 tai 20 vuoden jälkeen ja tietysti se kun opit metsässä tekemään selkäytimestä oikeat ratkaisut metsän hyväksi.

Esillä 5 vastausta, 21 - 25 (kaikkiaan 25)