› Keskustelut › Metsänhoito › Mistä laatupuuta ikkunatehtaalle?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 45)
1 2 3 4 5

  • Mistä laatupuuta ikkunatehtaalle?

    Sent on: 5.7.2018, 11:17

    Merkitty: 

    ”Suomesta ei enää ole saatavissa tarpeeksi riittävän laadukasta puuta ja siitä tehtyä liima-aihiota. Arvatkaa, onko kaltaiselleni puumiehelle ollut järkytys, että tähän on tultu!”

    PROFIN on menestystarina, jota ovat ohjanneet monet sattumukset. Ensimmäinen niistä tapahtui, kun Pudasjärven vuonna 1781 rakennettua kirkkoa restauroitiin 1980-luvun lopulla.

    ”Meiltä tilailtiin sinne uusia ikkunoita. Sanoin, että katsotaanpa ensin ne alkuperäiset. Puhdistimme ja purimme ikkunan ja mietimme, miten se oli saatu kestämään 200 vuotta.”

    Ikkunanpuitteiden materiaali oli tiheäkasvuista sydänpuuta, mutta se oli myös sahattu tavalla, johon Haapala ei ollut tottunut. Nykyään Suomessa puu sahataan yleensä tukin keskilinjan mukaisesti, mutta tässä ikkunassa puu oli sahattu pinnan suuntaisesti.

    ”Kun sahataan syykuvion mukaisesti, puun pintasolukko jää ehjäksi. Näin sahatun puun vääntölujuus on kolmanneksen parempi ja vedensietokyky moninkertainen.”

    https://www.hs.fi/talous/art-2000005743993.html

    Voisiko vaikka mhy-kenttä ottaa tästä kopin, ja ryhtyä välittämään toiminta-alueeltaan kerättyjä laatupuueriä? Varmaan useimpien metsäpalstoilta tällaisia runkoja löytyisi muutama kappale, esimerkiksi rannoilta.

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 6.7.2018, 07:18

    Noin varmaankin on. Firma on ulkoistanut niiden ikkunanpokien aihioiden teon jo aiemmin eikä itse osta tukkia niihin sen paremmin Venäjältä kuin Saksastakaan.

    Laatupuun pakkokasvatus puheet voi tulkita samaan sarjaan . Tai jos ei olekaan,niin sitten pitää samalla vaatia lakia, että laatupuun käyttäjät velvoitetaan maksamaan tukkipuusta käypä hinta ( hinta johon lisätään kasvatuskulut, inflaatiokorotus indeksin mukaan (80-luvulta lähtien) , laatulisä ja yrittäjäriski ).

    jees h-valta 6.7.2018, 07:38

    Niin ja toistan vielä aiemmissakin keskusteluissa mainitsemani ettei ikkunoita tänä päivänä juurikaan valmisteta ulkopuitteiltaan puusta vaan alumiinista. Joka kestää isältä pojalle ja vielä pojan pojallekkin. Miksi siis valittaa aiheesta joka on jo vanhan teknologian tuote? Talossamme on ollut kymmenkunta vuotta ja ikkunat niin ulkoa kuin sisämmäisistäkin ovat uuden veroiset. Ei pienintäkään merkkiä ränstymisestä missään. Ja meilläkin korkean mallisessa sää kyllä koettelee.

    Puuki 6.7.2018, 08:49

    ” Profinin Pudasjärven tehdas, ja Profin Sydänpuu Joutsan tehdas kun siirtyivät kesäkuussa ruotsalais-tanskalaisen Invidon omistukseen. ”

    Tuo on hyvin ymmärrettävää, että juuri tanskalaiset mukana ostossa. Siellä puusepäntuotteiden tekeminen mm. huonekalujen valmistus on aivan eri tasolla Suomen vastaavaan verrattuna.

    Suomessa osin metsäteollisuuden ”puunhankintatavan lisänä” on tullut ikävä laadukkaan puun kasvatuksen ja käytön kehitysmaavaihe. Sama ilmiö on havaittavissa rakennusteollisuuden puolella puurakentamisen myöhäisherännäisyydessä. Sillä puolella jarruna on ollut rakennusteollisuus ja sen betonin suosiminen. Ympäristön ja asumisympäristön entistä parempi huomioon ottaminen on onneksi muuttamassa rakentamisen suuntaakin pikkuhiljaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.7.2018, 09:38

    Uudet komposiitit voivat tuoda puun takaisin. Esimerkiksi VTT:n tuote, josta ei irtoa mikromuovia.

    VTT on kehittänyt täysin biohajoavan muovin korvikkeen

    jees h-valta 6.7.2018, 10:11

    On kovin vähän ehkä tuossakin kuitenkin puulle menekkiä lisäävää. Se bioselluloosa kun saattaa olla lähes mitä vain. Mutta mainittiin siinä kyllä puukin selluloosan osana. Mutta varmasti hyvä innovatio sinällään ja tervetullut lisä bioteollisuuden tuotteistukseen.

    Gla Gla 6.7.2018, 10:22

    Jees: ”Talossamme on ollut kymmenkunta vuotta ja ikkunat niin ulkoa kuin sisämmäisistäkin ovat uuden veroiset. Ei pienintäkään merkkiä ränstymisestä missään.”

    Sama juttu, mutta ikää on neljännesvuosisata.

    Jätkä 6.7.2018, 10:26

    Kunhan menetelmä ja valmistustaito leviää maailmanlaajuisesti, ei Suomen metsät riitä kysyntää tyydyttämään, eikä vielä Ruotsinkaan metsät riitä.

    Tulee vielä uusi Trabant-kausi, jolloin autojen peltien asemasta käytetäänkin selluvalmisteita aoton korirakenteisiin. Onkohan muotit tallessa?

    ate 6.7.2018, 11:58

    Onhan näitä erikoispuunostajia olemassa jo nytkin. Mäntyjen tyvitukkeja ostaa minunkin kotiseudulla ainakin yksi yhtiö. Kriteerit ovat tosi tiukat ja jokainen katkottava tukki merkitään etukäteen (vrt.pylväs). Hintakin on muuta toista kuin tavallisessa tukissa.

     

    jees h-valta 6.7.2018, 12:05

    Komposiittihan on jo autojen rakenteissa mutta ei lisä pahaa tee. Sinällään jätkän maalailu ihan asiaa. Keveys olisi tärkeä ominaisuus akkuautojen rakenteissa. Niillähän me kohta ajellaan.

    Jätkä 6.7.2018, 17:50

    Suomalaiselle bulkkimännylle löytyy kyllä miehekäs ratkaisu, jos vaan löytyy halua ja taitoa myydä.

    Hollantilainen Firma on keksinyt ja kehitellyt menetelmän, jolla männystä saadaan moninverroin kestävämpi lahoamista vastaan ja myös sen vettyminen on nolla käsittelyn jälkeen.

    Siinäpä menetelmä, jolla saataisiin myös nopeasti kasvanut mänty kestämään mielettömän ajan.

    Puhutaan Asetyloinnista, joka muuttaa pehmeän männyt rakenteen kovaksi, eikä se muuta muotoaan lainkaan kuivuttuaan – se johtunee siitä, että se ei ime vettä lainkaan.

    Puutavaran nimeksi on laitettuAccoya ja se valmistetaan käsittelemällä se etikkahappoanhybridillä 100 – 120 asteen lämmössä.

    Accoya on toistaiseksi melko kallista, eli siitä tehty limilaudoitus maksaa noin 90 Euroa neliöltä.

    Nyt vaan jalostamaan puuta pidemmälle.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 45)
1 2 3 4 5