Mistä laatupuuta ikkunatehtaalle?

Tämä aihe sisältää 45 vastausta, 17 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 vuotta, 9 kuukautta sitten Jätkä toimesta.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 45)

1 2 3 4 5

Mistä laatupuuta ikkunatehtaalle?

Sent on: 5.7.2018, 11:17
Merkitty: mekaaninen metsäteollisuus puun laatu

”Suomesta ei enää ole saatavissa tarpeeksi riittävän laadukasta puuta ja siitä tehtyä liima-aihiota. Arvatkaa, onko kaltaiselleni puumiehelle ollut järkytys, että tähän on tultu!”

PROFIN on menestystarina, jota ovat ohjanneet monet sattumukset. Ensimmäinen niistä tapahtui, kun Pudasjärven vuonna 1781 rakennettua kirkkoa restauroitiin 1980-luvun lopulla.

”Meiltä tilailtiin sinne uusia ikkunoita. Sanoin, että katsotaanpa ensin ne alkuperäiset. Puhdistimme ja purimme ikkunan ja mietimme, miten se oli saatu kestämään 200 vuotta.”

Ikkunanpuitteiden materiaali oli tiheäkasvuista sydänpuuta, mutta se oli myös sahattu tavalla, johon Haapala ei ollut tottunut. Nykyään Suomessa puu sahataan yleensä tukin keskilinjan mukaisesti, mutta tässä ikkunassa puu oli sahattu pinnan suuntaisesti.

”Kun sahataan syykuvion mukaisesti, puun pintasolukko jää ehjäksi. Näin sahatun puun vääntölujuus on kolmanneksen parempi ja vedensietokyky moninkertainen.”

https://www.hs.fi/talous/art-2000005743993.html

Voisiko vaikka mhy-kenttä ottaa tästä kopin, ja ryhtyä välittämään toiminta-alueeltaan kerättyjä laatupuueriä? Varmaan useimpien metsäpalstoilta tällaisia runkoja löytyisi muutama kappale, esimerkiksi rannoilta.

Tekijä
A.Jalkanen

Theme Metsänhoito

Korpituvan Taneli 6.7.2018, 20:13

Suomesssa erikoispuun kauppa puuttuu kokonaan, eikä tukilla ole juurikaan käytössä laatumaksutapaa. Ostajat ostavat vain bulkkia, koska siitäkin saa valkkaamalla laadukasta myytävää.

Jos halutaan hyvää laatua, niin siitä pitää olla myös valmis maksamaan, eikä heti vain veisata valitusvirttä ettei sellaista tavaraa saa.

Suomessa on puukaupan eri osapuolilla vielä paljon oppimista näissä asioissa. Tulee mieleen muutaman vuoden takaiset keskustelut täällä ylisuurten tukkien katkonnasta. Muutamat motokuskit pitivät ilman muuta selvänä että tavalliseen raamiin sopimaton puu katkotaan selluksi. Vähättelivät vielä asiaa, ei siinä nyt niin paljon tukkiprosentti laske.

Etelässäkin voidaan kasvattaa tiheäsyistä puuta, jos siitä vain joku on valmis maksamaan. Lähinnähän siinä on kysymys harvennus menetelmien uudelleen arvioinnista. Saksassakin kasvatetaan kuusta soitinvalmistukseen, pitämällä metsä tarpeeksi tiheänä.

Raha ratkaisee!

Terveisin: Korpituvan Taneli

6 m3 6.7.2018, 20:18

EDIT: viesti poistettu

6 m3 6.7.2018, 20:38

Puuntakusella, glalla ja jees-hvallalla on jääny huomaamatta yksi asia. Miltähän ne alumiinipokat näyttää arvorakennuksessa?

EDIT: tekstiä muokattu

Visakallo 6.7.2018, 21:24

Suojelukohteisiin ei yleensä voi laittaa puu-alumiini ikkunoita, vaan ne pitää olla puuta myös ulospäin. Tällaisten puuikkunoiden osuus on n. 5% Suomen markkinoista. Kokonaan muovi ja alumiini ovat yleisin materiaali ikkunoissa muualla kuin Suomessa ja Venäjällä.

Jätkä 6.7.2018, 22:30

Suomen ikkunanvalmistajat ovat huolissaan, kun raaka-ainetta ei oikein köydy riittävästi puisiin ikkunan puitteisiin. Miksi he ovat niin huolissaan, kun alumiinista ja muovista saa tehtyä siistit puitteet?

Niistä materiaaleista ei saa sellaisia ikkunoita, joiden kehykset eivät johtaisi kylmää sisälle!

Kuitenkin olen varma, että vieläkin laitetaan uusiinkin taloihin puisia ikkunankehyksiä. Ja niitä asennetaan muualla maailmassa joka vuosi sata kertaa enemmän kuin Suossa on ikinä asennettu kaikki mukaanlukien.

Kaikenkaikkiaan puutavaran arvostus muualla maailmassa voi olla aika paljon erilaista kuin täällä kehitysmaassa. Laimetin Myyntipäällikkö kertoi Ranskalaisesta asiakkaasta, jolle oli myynyt aikaisemmin ison Laimetin kaikilla herkuilla – oli käynyt myyntimatkallaan katsomassa.Mies sahaili yhden työntekijän kanssa isoja Tammipalkkeja, jotka olivat ikivanhoista purkutaloista tuotu: Järeitä palkkeja, joista sahattiin hienoja panelivärkkejä = Antiikkitammea. Rautaa niin perusteellisesti palkeissa, että tämän tuostakin terä parkaisi. Hän ei jatkanut tylsällä sahausta, vaan vaihtoi terä ja samaan sahausrakoon jatkaen. Ja taas parkaisi – sama juttu.

Sahuri kertoi, että hänellä on 50 terää ja automaattinen teroituskone. Hänellä on hyvä päivä ansioiden puolesta, jos he kaksistaan saavat sahattua yhden palkin valmiiksi antiikkilaudoiksi.

Ei meidän kannattaisi pyrkiä olemaan maailman edistyksellisin maa kaikessa huonossa ja typerässä, kuten esim täysalumiini-ikkunanpuitteissa, paitsi jos lasin tilalle laitetaan niihin alumiinipellit.

EDIT: osa tekstistä poistettu

Visakallo 6.7.2018, 22:36

Tammi-ikkunat ovat toki oma lukunsa maailmalla, mutta vähemmän täällä Suomessa.

Jätkä 6.7.2018, 22:43

Sitä antiikkitammea ei sahattu ikkuna-Kantelliksi, vaan sisustusmateriaaliksi ja huonekaluvärkiksi. Ei kai kukaan tee ikkunanpokia 600 vuotta vanhasta puusta?

Gla 7.7.2018, 04:51

Jätkä: ”Niistä materiaaleista ei saa sellaisia ikkunoita, joiden kehykset eivät johtaisi kylmää sisälle!”

Minulla on 3-lasiset ikkunat. Uloimmassa on alumiinipoka, sisemmässä puuta. Tämän ulomman yksilasisen pokan eristävyydellä ei ole samanlaista merkitystä kuin sisemmällä, kun yksinkertainen lasikaan ei eristä.

En osaa sanoa, millaisesta puusta tai millaisella sahaustavalla siemmät pokat on tehty. Onko jollain sisempi poka päässyt jollain tavalla huonoon kuntoon? Minulla ei ole edes pesuhuoneessa, vaikka siellä sentään niitä rasitetaan.

Vanhojen suojelukohteiden pokat on tietysti asia erikseen. Siinä kuitenkin kannattaa miettiä sekä markkinan määrää ja saavutettavissa olevaa markkinaosuutta suhteessa suomalaisten metsien tiukkasyisen puun määrään. Siksi veikkaan ongelman olevan jossain muualla kuin puun määrässä. Saatavuus voi toki olla ongelma, mutta onko silloin syynä puun tuotanto vai markkinat?

Kuusikuution kannattaa lukea uudestaan Jessen kommentti, jottet enempää nolaisi itseäsi ala-arvoisilla harhalaukauksilla.

Visakallo 7.7.2018, 06:13

Jätkä: ”Niistä materiaaleista ei saa sellaisia ikkunoita, joiden kehykset eivät johtaisi kylmää sisälle!”

Jottei homma menisi liian yksinkertaiseksi, Ympäristöministeriön aikoinaan asettamien energiamääräysten johdosta U-arvojen sadasosista tapellessa liian tiheäsyinen puu olikin joissain tapauksissa vaihdettava nopeammin kasvaneeseen! Missään muussa EU-maassa tämänkaltaiseen pelleilyyn ei lähdetty. Nyt meilläkin ollaan onneksi palattu maanpinnalle.

Puuki 7.7.2018, 08:47

Tuosta ikkunahommasta muistui mieleen sellainen juttu, että Suomen alueen ensimmäinen vero on ollut ikkunavero. Jos torpassa oli pieni ikkuna, vero oli pienempi kuin isomman ikkunan omistajan tönössä. Progressiivinen verotusmalli oli siis käytössä jo silloin.

Luomu on muotia monessa asiassa nykyään varmasti myös esim. Keski-Euroopassa. Myös ikkunanpokien kohdalla on sama juttu. Hirsirakennusten, entisöitävien ja suojeltujen rakennusten pokiin ei kelpaa alumiiniversiot. Siksi varmaan sen pokatehtaankin tuotanto on kasvanut eikä vähentynyt viime vuosina.