Keskustelut Harrastukset Mitä metsäntutkimuslaitoksen tulisi juuri nyt tutkia?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 33)
  • Mitä metsäntutkimuslaitoksen tulisi juuri nyt tutkia?

    Metsäntutkimuslaitos ja riistantutkimuslaitos toimivat nimellisesti erillään vielä vuoden 2015 alkuun. Laitokset tutkivat asioita periaatteellisesti lähinnä oman sektorin lähtökohdista lähtien. Nämä ja muutamat muut tutkimuslaitokset yhdistyvät silloin luonnonvarakeskukseksi. Tämän jälkeen omia sisäisiä intressiriitoja tuskin sisällytetään tutkimusohjelmiin.

    Nyt olisi vielä aikaa selvittää vanhoja kaukaa kierrettyjä tutkimusaiheita. Metlalle sopisi tutkittavaksi esimerkiksi: Hirvet ja työllisyys! Hirvien vaikutus raakapuun tuottamisen kustannuksiin.

    Onko nykyisen konsensuksen aikana jäänyt muita tärkeitä metsätalouteen liittyviä aiheita jäänyt tutkimatta?

  • pitkät neulaset pitkät neulaset

    No tietenkin pitäisi tutkia erittäinkin tarkoin miten mäntyyn saisi
    kasvatettua mahdollisimman pitkät neulaset tunnistamisen helpottamiseksi.

    tamperelainen tamperelainen

    Hirvet ja työllisyys! Hirvien vaikutus raakapuun tuottamisen kustannuksiin. !!
    Lisäisini tutkimussuunnaksi ”Hirvet kansantaloudessa”

    Jotakin järkeä tähän hirvien aiheuttamiin tuhoihin on saatava.MTK??
    Taitaa olla vain hyvä vitsi.Liityn heti jos heillä uskottava hirvipolitiikka

    Kansalaisaloitteet hirviongelmissa?Ehkä joskus onnisttu ja on ainakin jonkinlainen peloite ylimielisille metsästäjille

    Saapas nähdä,joka tapauksessa nyt tuntuu hiljalleen tulevan työkaluja
    hirviongelmien nujertamiseen

    Gla Gla

    Tutkimusta on tehty valtavat määrät, joten varmasti iso osa kiinnostavista aiheista on jo tutkittu, mutta tieto on vaikeasti saatavissa. Siksi kenties tärkein asia tutkimukseen liittyen olisi saada metsänomistajille ja alan ammattilaisille selkeä ja siten käyttökelpoinen tietokanta jo tehdyistä tutkimuksista ja itse tutkimukset tai ainakin lyhennelmät (esim. Metsätieteellisen aikakauskirjan tapaan) niistä ja ennenkaikkea suomenkielisina. Hyviä aiheittan ryhmiteltyjä lähdeluetteloita on kirjallisuudessa, mutta usein itse tutkimuksia ei ole helposti saatavissa eikä suomeksi kirjoitettuna.

    hemputtaja

    #### Tutkimusta on tehty valtavat määrät, joten varmasti iso osa kiinnostavista aiheista on jo tutkittu, mutta tieto on vaikeasti saatavissa. Siksi kenties tärkein asia tutkimukseen liittyen olisi saada metsänomistajille ja alan ammattilaisille selkeä ja siten käyttökelpoinen tietokanta jo tehdyistä tutkimuksista ja itse tutkimukset tai ainakin lyhennelmät (esim. Metsätieteellisen aikakauskirjan tapaan) niistä ja ennenkaikkea suomenkielisina. Hyviä aiheittan ryhmiteltyjä lähdeluetteloita on kirjallisuudessa, mutta usein itse tutkimuksia ei ole helposti saatavissa eikä suomeksi kirjoitettuna.

    Lähetetty: 1 h, 57 min sitten
    Lähettäjä: Gla ####

    Pitää paikkansa. Isot on määrät. Tuo kieli on ongelma. Myös se, että tutkimusyksiköitä on muitakin, kuten Työtehoseura, Metsäteho jne. Ulkomaankielisissä on kuitenkin yleensä suomenkielinen abstrakti, että sisällöstä saa jotain tietoa.

    Yksi ongelma on vanhojen tutkimusten unohtuminen ja se, että ennen ei tutkimusta välttämättä julkaistu, tehtiin vain lausunto, joka tarvittaessa varmennettiin kysyjälle.

    Hyvä esimerkki ovat nuo jatkuvan kasvatuksen tutkimukset. Jopa metsän tutkijatkin väittivät, että ei ole tutkittu, vaikka ennen harsintajulkilausumaa oli takana vuosikymmeniä tutkimusta ja ainakin yksi maailmansota.

    Jos vakavissaan tietoa etsii, hyvään alkuun kyllä pääsee – oikeastaan helposti – osoitteesta ”http://www.metla.fi/julkaisut/”.

    Puun takaa

    Tutkimus pitää suunnata kaikkein uusimman tekniikan hyödyntämismahdollisuuksiin puuntuotannossa ja -korjuussa.
    Mukana pitää olla myös uusin geeniteknologia puunkasvun, -terveyden ja -laadun lisääjänä.
    On viimeinen hetki siirtyä metsätaloudessakin tälle vuosituhannelle.
    Menneitten muistelu ei elätä ketään!

    Gla Gla

    Metsäalan tutkimus ei ihan heti vanhene, ovathan 100 vuotiaatkin tiedot yhä käyttökelpoisia. Siksi on surullista, jos tehty työ menee osittain hukkaan. Tutkijoilla varmaan on keinot, jolla olemassa oleva tieto löytyy, mutta muilla mahdollisuudet tähän ovat heikommat. Tosin kun juurikäävästäkin on yli 2000 julkaisua, väkisinkin herää epäilys, onko usein julkisin varoin tehty työ varmasti tehokasta, vai onko pyörä keksitty jo useampaan otteeseen uudestaan. Käsittääkseni sinä olet alan ammattilainen, tai ainakin saanut alan koulutuksen. Silti mielestäsi perintötekijät ovat ympäristötekijöitä merkittävämpi asia puun laadun määräytymisessä, vaikka tutkimus on päinvastaista mieltä. Eli olemassa oleva ja edelleen ajankohtainen tieto ei ole tavoittanut sinua.

    Se mitä tutkitaan tulevaisuudessa on sitten kokonaan eri asia. Siihen en osaa ottaa kantaa, kun en tiedä, mitä kaikkea tähän saakka on tutkittu tai mitä tällä hetkellä tutkitaan. Tiedätkö sinä?

    mehänpoika

    Hirvistä koituvia ”hyötyjä” on kyllä tutkittu jopa niin runsaasti, että tutkijien oma tunto on joutunut koetukselle. Tuntuu siltä, että metla on ollut jo pitkään hirvitutkimuksissa tiukasti MMM:n talutusnuorassa. Siis ylhäältä on ehkä osoitettu tutkimusaihe ja toivottu lopputuloskin.

    Mm hirviä koskevat tohtorinväitökset käsittelevät lähinnä hirvistä koituvia hyötyjä tai lopputulema on pyöreästi esim. siihen tapaan, että vesakko männyntaimikossa ”ei välttämättä” lisää hirvivahinkoja.

    Nyt tarvittaisiin faktoihin perustuvia talouslaskelmia hirvi/metsä aiheesta. Tosin ne ovat jo viimeistään nyt kaikkien ymmärrystä omaavien nähtävillä.

    Puun takaa

    Gla on ilmeisesti tarkoittanut kysymyksensä minulle.
    Olen ammatiltani puuntuottaja, mutta teen sen ohessa muutakin.
    Koulutusta metsäalalle on, mutta käytännön kokemusta enemmän.
    Tutkimuksia seuraan ja arvostan, mutta joskus omakohtaiset kokemukset antavat eri tuloksia, mutta nehän eivät täytä tutkimuskriteerejä.
    Samalla tavalla eri tutkimuksetkin saattavat antaa jopa täysin päinvastaisia tuloksia, riippuen tutkimusolosuhteista ja tutkimuksen tilaajasta ja rahoittajasta.
    Perintötekijöiden vaikutusta puun laatuun ja kasvuun olen voinut seurata mm. useilla maillani olevilla koealoilla.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    ”…mutta puuntuotanto on tärkein, eivätkä muut ekosysteemipalvelut saa sitä häiritä…

    Tuo on metsänomistajien mielipide, ei pelkästään puuntuottajien.

    mehänpoika

    Suomen Ympäristökeskuksen hallinnoimat ekosysteemipalvelut on hyväesimerkki aihealueesta, jossa puuntuotanto monine ongelmineen on jätetty liian vähälle. On enemmän tutkittu vain mielipiteisiin perustuvia muita metsiin liittyviä asioita, joista palvelut ovat vielä hyvin kaukana. Onko tällaisiin tutkimuksiin edes kysytty yksityisiltä metsänomistajilta lupaa? Ei ainakaan minulta!

    Esim. ekosysteemipalveluiden ”tutkimus- ja tietotarpeet” -luettelon yksi keskeinen kysymys, ”kuka antaa ekosysteemipalveluille arvon”, on esimerkki turhasta tutkimisesta. Näistä on höpisty jo vuosikymmeniä, mutta tällaisten tutkiminen yksityismetsissä ei johda mihinkään. Rahat siinä kylläkin saa palamaan valtiohallinnolta.

    Kaiken metlan tutkimuksen pitäisi palvella hyvään puuntuotantoon tähtäävää tutkimusta. Se olisi myös yhteiskunnan etu. Saa metsissä käydä virkistäytymässä ilman arvottamistutkimuksia kuten tähänkin asti.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 33)