Keskustelut Metsänhoito Mitä tehdä kuusentaimille

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 27)
  • Mitä tehdä kuusentaimille

    Merkitty: 

    Pahasti laho kuusikko hakattiin aikanaan aukoksi ja istutettiin männylle. Maaperä oli männylle vähän liiankin tuoretta, mutta eipä vaihtoehtoja ollut ja hyvin nuo näyttävät kasvavan. Ensiharvennusta varten toistakymmentä vuotta sitten raivasin alustan aivan puhtaaksi. Aluskasvustossa on nyt 0,5-1,0 metristä kuusentainta muutamin paikoin kasvatusta ajatellen riittävästikin, mutta suurelta osin aika harvahkosti.

    Käsittääkseni kuusenjuurikääpä elää aukossa vielä 30-50 vuotta vanhojen kantojen turvin ja jos uutta kuusikkoa syntyy, saa se lisää elinvoimaa. Arvailen että olisi järkevintä raivata kuusentaimet pois lahon kukistamiseksi. Ne näyttävät nyt hyviltä, mutta noin pienistä ei vielä erota lahon merkkejä. Oikein pitkällä tähtäimellähän tuo palsta kuusikoksi taas palaa, mutta jos yhden mäntysukupolven aikana saisi maaperän puhdistumaan. Mitä nyt palstalaisten mielestä pitäisi tehdä?

  • isotee

    Niin monta mieltä kuin miestäkin. Minä antaisin kuusten kasvaa. Pitkälti samoilla linjoilla kuin @arto.

    kim1

    Missään nimessä ei kannata tavoitella kuusi-mänty sekametsää..,elikkä raivuri käyntiin ja kuuset nurin.Ja tosiaan ..jos siellä koivun vesoja niin koita varjella niitä.Voisi olettaa että aikoinaan hakattu kuusimetsä on ollut hyvin pitkään kuusivoittoista metsää,elikkä maaperä  todennäköisesti aika happamoitunut…elikkä kuusta kuuselle ideologia ei vaan toimi.Lehtipuuhan olisi hyvä vaihtoehto maaperältään happamoituneen vanhan kuusikon hakkuun jälkeen….,mutta Kieltämäti ainakin nykyään korkea kynnys  ryhtyä moiseen….hirvet,jyrsijät….koivutukin huono hinta…p.s. Jos alat uudelleen happamoittaa maaperää kuusikolla,et pääse siintä maannousema sienestä ikinä eroon…

    Gla Gla

    Niin tärkeää kuin alikasvoksen säästäminen olisikin, lahokohteessa en kuusta antaisi tulla. Raivaus, mutta kylmänä vuodenaikana, ettei ongelma pahene. Alikasvosta voisi harkita kasvatettavaksi, jos kannot olisi nostettu. Vaikka se ei juurikääpää hävitäkään, järeät osat puusta pääosin poistuu ja jäljelle jäävät ohuemmat juuret lahoaa nopeammin eli puhdistumista ei tarvitse odottaa 40 vuotta.

    Normaali metsätalous pitäisi olla kannattavaa ilman alikasvoksen kasvatustakin. Kun juurikäävän määrä 1,5-kertaistuu seuraavan kuusikon aikana, riskiä ei kannata ottaa.

    Mielestäni kuusia ei myöskään kannata kasvattaa ja seurata taudin leviämistä. Ensinnäkin sen todentaminen luotettavasti on työlästä. Toisekseen kun tauti kuusissa havaitaan, on maaperän puhdistumista hidastettu x vuotta. Palsta saattaa myös vaihtaa omistajaa, jolloin tämä historiatieto katoaa ja kuusikko saa rauhassa kerätä lahoa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/juurikaapa.pdf

    ”Yhden taudille kestävän puusukupolven aikana kuusen kannot maatuvat ja kasvupaikka puhdistuu juurikäävästä. Se edellyttää kuitenkin, että koivikon alle luontaisesti syntyneet kuuset raivataan pois, koska ne ylläpitävät juurikääpätartuntaa kasvupaikalla.”

    ”Koska juurikääpä leviää lahoista kannoista seuraavan puusukupolven taimiin pääasiassa juuriyhteyksien kautta, tartuntariski on suurin taimilla, jotka kasvavat lahojen kantojen juurten välittömässä läheisyydessä. Taimikkovaiheessa juurikäävän torjunnan kannalta sekapuuston määrää tärkeämpää onkin sekapuuston sijainti lahoihin kantoihin nähden. Uudistusaloilla, joilla tyvilahoa tai tyvitervastautia esiintyy vain vähän ja tautipesäkkeet ovat rajoittuneet pienelle alueelle, kannattaa tautipesäkkeissä kasvattaa lehtipuita. Kuvion terveissä osissa voidaan jatkaa kuusen tai männyn kasvatusta.”

    Tuossa puhutaan koivikoista, mutta sama pätenee männiköihinkin. Varminta on siis poistaa kuusen alikasvostaimet, ainakin aluksi. Männikön lähestyessä päätehakkuuikää voisi ajatella, että kasvupaikka on puhdistunut ja kuusen taimia voisi jättää kasvamaan.

    Jean S

    no jaa. Antaa kuusten kasvaa ja poistaa sitten ensiharvennuksessa. Ehtii se häipymään sen ensiharvennuksen ja päätehakkuunkin välillä, jos kuvitellaan että se häipyy.

    Jean S

    Ei ne 20 vuodessa ehdi niin pahasti mätänemään ettei ne kuiduksi kelpaisi.

    Jätkä

    On se kumma, kuinka monellakin on täysin umpiluinen päänuppi. Kun kasvattelee männikössä / koivikossa lahoja kuusia,on jokainen litra, minkä ne lahoavat kuuset kasvavat, pois Terveiden koivujen ja mäntyjen kasvusta.

    Ja tämä  tarina on tosi. Se pätee kaikkialla muualla maailmassa paitsi Harjavallassa. Siellä on sellainen tehopuuntuottaja, jonka metsän puut kasvavat vain haluttuja puulajeja ja niitä keskimäärin reilusti yli 20 kuutiota / ha – joka vuosi. Silloinkin, kun metsä on hakattu aukoksi…

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Jos kerran on jouduttu istuttamaan, taudin takia, mäntyä kuusen maalle, niin tottakai tauti pitää saada pois. Eli tarkalleen jokainen kuusensukuinen puu pois alueelta. Pikkutaimetkin muutaman vuoden välein. Koivua männyn seuraksi, jos lisäpuuta tarvitaan. Tuollaisella maalla koivua kyllä tulee apuun riittävästi luonnostaankin.

    Kaiken pitää siis tähdätä siihen että jossain vaiheessa olisi sitten mahdollisuus palata kuusen viljelyyn.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Jätkä

    Kuusen kasvatus ei kuitenkaan ole sellainen ympäristöteko, että sen avulla voisi lunastaa taivaspaikan.

    Vielä MT:lläkin  kasvaa mänty nykyohjeilla kelvollista laatua, kunhan tiheyttä on vähintään 2000 r/ ha – taimikkovaiheessa. Terve  oksa saa tukissa olla jopa 70 millinen, joten nykyvaatimuksilla kelvollista tukkipuutakin saadaan.

    Tilastojen mukaan  Suomen metsämailla Männyllä on ollut kiertoaikansa suhteen paras kasvu / ha. Siis koivu tai kuusi eivät pärjää männylle samalla pohjalla kuutioiden kasvussa kiertoaikana.

    Gla Gla

    Jean S: ”Ei ne 20 vuodessa ehdi niin pahasti mätänemään ettei ne kuiduksi kelpaisi.”

    Ehkä ei, mutta tuossa on viivästetty maaperän puhdistumista ainakin 40 vuotta. 20 vuotta tulee siitä, että uusi sukupolvi ylläpitää tautia maaperässä, toiset 20 vuotta tulee siitä, että tauti häviää näistä kuitupuista.

    Voisiko joku lahopuukasvattaja antaa yhdenkin syyn, miksi näin kannattaa toimia?

    Tehdään myös oletus: Epätasaisessa taimikossa on raivauksen jälkeen 400 runkoa. Monestihan nuo ovat tuppaissa, johon ei raivauksen jälkeen montaakaan puuta jää kasvamaan eli lopullinen runkoluku jää helposti varsin vaatimattomaksi. Kasvatetaan alikasvosta 30 vuotta, jolloin ne ovat 70-litraisia. Niiden korjuu männikön kakkosharvennuksessa tuottaa 400 x 70 = 28 m3 x 20 € = 600 € miinus verot. Männikön harvennuksesta kertyy 120 m3, jonka kantohinta on 3 €/m3 alempi kuin  ilman alikasvosta eli harvennushakkuun tuloja alikasvos lisää pyöreästi 250 €.

    Kannattaako tuon takia ylläpitää lahoa maaperässä? Entä jos laho tarttuukin mäntyyn?

     

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 27)