› Keskustelut › Metsänhoito › Mitä tehdä rehevälle puskittuneelle palstalle?

Esillä 8 vastausta, 11 - 18 (kaikkiaan 18)
1 2

  • Mitä tehdä rehevälle puskittuneelle palstalle?

    Sent on: 7.6.2018, 21:27

    Olen tekemässä kauppaa eteläisessä Suomessa tilasta, joka on rehevää metsäpohjaa (peltoja ympärillä), josta n. 3 ha on heinittynyttä harvapuustoista aluetta. Noilla kuvioilla on hyötypuuna nuoren kasvatusmetsän kokoisia kuusia harvakseltaan ja hieskoivua, mutta suurin osa on pensaskokoista pihlajaa, hieskoivua, haapaa ja heinittynyttä aukkoa. Hirvet näkyy napsineen niistäkin reilun osansa. Mitenköhän nuo kannattaisi arvottaa tarjouksessa ja mitä noille kannattaisi tehdä, jos kaupat syntyy? Vetää vesakko harvoine puineen alas, muokata maa ja istuttaa kuuselle? Tuossa tapauksessa kannattaako jättää isompia puita pystyyn ainakin tiheämpiin kohtiin?

    Tekijä
    Mardy
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Jätkä 8.6.2018, 13:11

    Vieläköhän niitä kloonattuja visakoivuntaimia saa?Visan taimia pitäisi istuttaa kokolilla harvaan, mutta hyvän runkomuodon saavuttamiseksi sinne pitää istuttaa paljon tavallisia koivuja, jotka piiskaavat visarungot suoriksi ja kelvollisiksi vaikka viilusorviin.

    Visat pitää merkitä niin, ettei erehdy niitä poistamaan harvennusta tehdessään. Voihan tietenkin piiskaaviksi puiksi pistää vaikka kuusia.

    Visan kasvatus on sen verran työllistävää puuhaa, että siinä tulee sivutoimena hoidettua vaikka minkälainen pöpelikkö. Se kun kannattaisi pystykarsia heti viisisenttisestä rungosta alkaen. Ja karsittaisiin eläviä oksia parin vuoden välein.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.6.2018, 18:08

    Ei visakoivikkoon mitään piiskausta tarvita. Suurin osa niistä kasvaa geneetiikkansa vuoksi ihan suoria runkoja. Osa pensoittuu, jolloin runkovisaa tulee vähemmän. Molempien tyyppien oksien karsinta ja typistäminen hoidetaan sekatööreillä. Kannattaa liittya Visaseuraan, sieltä saa hyvät kasvatusohjeet. Taimet lienevät nykyisin nimen omaan kloonattuja, ei siemenalkuperiä.

    Jätkä 8.6.2018, 18:29

    Eeri J. Paavola, eli Evon metsäopiston johtaja aikoinaan mainosti visakoivun kasvatustaitojaan ja kyllä siellä komeita suoria visakoivuja olikin. istutettu varmaan kolminkertaiseen tiheyteen. Kymmenmetrisenä isketään harvaksi, jolloin ne alkavat kunnolla visoittumaan.

    Nyttemmin olemme hakanneet jonkin verran visakoivikoita, jotka on täällä istutettu kauvan sitten ja jääneet kenttäpäällikön täydellisen saamattomuuden takia Herran haltuun. Surkeita kempuroita varmasti yli puolet, saishan niistä tietysti joitakin puukonkahvoja tms, mutta eipä siitä ukosta ollut edes niitä myymään Kauhavalle.

    Kyllä ne tiheyttä tarvitsee runkomuotoonsa, ei kasva yksittäinen visakoivu pellolla tukiksi.

    Taviokuurna 8.6.2018, 18:33

    Visakalliolta hyvä havainto; jatkuvan kasvatuksen lopputulostahan tuo kovasti muistuttaa eli ”tukkiin painottuvat hakkuut, noin 80 m3/ha 15 vuoden välein” kuten olen nähnyt tietokonemallintajien ihan Tieteiden talolla täällä isolla kylällä autuutta esittelevän.

    Metsäsuunnitelmien teossa törmäsin tuontapaisiin jälkiin Itä-Uudellamaalla, mutta totta puhuakseni siellä oli kyllä ihan kuusitukkiakin, lylyistä tosin, 50–90 m3/ ha.

     

    Pete 8.6.2018, 18:38

    Jätkän sepustuksissa ei tuossa edellä juuri mikään pitänyt paikkaansa joten en jaksa niitä korjailla. Sorry vaan Jätkä, älä hermostu 😀

    kannattaa tosiaan tutustua visaseuran toimintaan ja julkaisuihin. Aika moni suositus visankasvatuksessa on muuttunut sitten Jätkän aktiiviaikojen…

    Visakallo Visakallo 8.6.2018, 18:39

    Kloonivisoilla n. 700 kpl / ha, eli alle neljän metrin istustusväli on ihan sopiva. Tavallisia koivuja ei kannata istuttaa tai jättää sekaan, sillä ne karkaavat pituudessa edelle ja ne on melko pian poistettava. Samaan aikaan istutettu kuusi on osoittautunut sopivammaksi sekapuuksi.

    Gla Gla 9.6.2018, 06:23

    Paljonko kuviolla kuusia on? Jos niistä saa edes jonkinlaisen päätehakkuuleimikon aikanaan, silloin puustoa kannattaa todennäköisesti kasvattaa. Riippuu tietysti monesta asiasta. Se, että kuviolla kasvaa hieskoivua ja haapaa, ei välttämättä ole suuri ongelma. Niiden osuus vähenee harvennuksessa ja kuusikko toivottavasti varjostaa myöhemmin sen verran, ettei päätehakkuuvaiheessa vesominen tuota enää mahdotonta pusikkoa.

    Vaikka kuusia ei riittävästi olisikaan, kannattaa jatkokasvatusta silti harkita. Jos kokonaiskasvu on kovaa, rahaa tulee kuidusta ja energiapuustakin, kun pohjalla ei ole keinollisen uudistamisen investointia.

    Kolmas vaihtoehto on tosiaan siivota kaikki pois ja aloittaa alusta. Se on työläs vaihtoehto, eikä todennäköisesti laskennallisesti kannata yli 1,5% korolla.

    Neljäs vaihtoehto on arvottaa tuo kuvio 0 € arvoiseksi ja antaa olla. Jos sieltä jotain joskus saa, kaikki on plussaa. Tai sitten suojella se, nyt epävirallisesti ja kenties myöhemmin virallisesti jonkun Metso- tms. ohjelman kautta. Valitettavasti tässä markkinatilanteessa varman päälle hinnoittelu ei yleensä johda kauppoihin, mutta metsätalouden ulkopuolelle jätettäville alueillekin saattaa jatkossa olla tarvetta.

    Kun kerta palstaa ostamassa olet, pitää sinun laskea muutaman eri kasvatusketjun taloudellinen tulos haluamallasi korolla ja toimia sen mukaan. Jos tarjous menee läpi, etkä ole pahaa laskuvirhettä tehnyt, silloinhan sinulla on asiat hyvin, eikä monien silmään huonolta kuviolta näyttävä ole ollenkaan huono.

    Puuki 9.6.2018, 06:59

    Useimmiten noiden peltoheittojen paras käsittely on kun ei tee niille mitään, jos jotain jo kasvavat. Yleensä aina korkeammat uudistuskulut kuin tavallisilla metsämailla. Siksi niille aikoinaan maksettiin metsitysavustusta, kun ei muuten olisi kannattanut uudistaa kuin tulevaisuuden metsiksi metsäyhtiöiden ja valtion kannalta kannattaviksi.

    Jättäisin ainakin parhaimmat kuusipuskat kasvamaan tukkipuiksi asti ja hieskoivupuskat kuitupuiksi asti. Korkeintaan isot aukkopaikat istuttamalla alulle ja kun on eh:n aika, niin sitten samalla kuusitukit ja muut entisen sukupolven puut myös pois.

    Metso-ohjelmaan ei niitä saa kyllä menemään. Ei ehkä ole perusteita. Hakamaat ja metsäniityt on muita arvokkaita elinympäristöjä mutta niitä ei ne pellot liene.

Esillä 8 vastausta, 11 - 18 (kaikkiaan 18)
1 2