› Keskustelut › Metsänhoito › Mitä uutta ilmastoystävällisessä metsänhoidossa

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 32)
1 2 3 4

  • Mitä uutta ilmastoystävällisessä metsänhoidossa

    Sent on: 12.6.2013, 12:34

    Uutisissa on juttua tutkijoiden viimeisimmistä viisauksista:

    ”Ilmastonmuutosta voidaan hillitä myös metsänhoitotapoja muuttamalla.

    Ilmastoystävälliset hoitotavat maksimoivat metsien ilmastoa viilentävän vaikutuksen esimerkiksi metsien hiilivarastoja kasvattamalla. Tällaisia ovat muun muassa sekametsien ja pitkien kiertoaikojen suosiminen, turhien kunnostusojitusten välttäminen, nopea uudistaminen ja taimikonhoito sekä säästöpuiden jättäminen.”

    Jutussa oli linkki englanninkieliseen artikkeliin, jota en alkanut kahlata läpi, mutta ko. suomenkielisen lainauksen perusteella heräsi kysymys, mitä metsänhoidossa pitäisi muuttaa.

    Hiilivarastot ovat kasvaneet jo useamman kymmenen vuoden ajan, kun puun määräkin on kasvanut. Lehtipuun määrä on kasvanut 50-luvun tilanteeseen verrattuna 2,2-kertaiseksi, kun puuston määrä kokonaisuudessaan on kasvanut 1,5-kertaiseksi.

    Tutkijoiden puhe turhista kunnostusojituksista kuulostaa huonolta vitsiltä. Nopean uudistamisen ja taimiikonhoidon merkityksessä ei ole mitään uutta ja säästöpuita on jätetty jo vuosien ajan varmaan jokaiselle aukolle.

    Kiertoaikojen kehittymisestä ei varmaan mitään tilastoa ole, mutta juurihan toiset tutkijat kertoivat, että ilmaston lämpeneminen nopeuttaa enemmän juurikäävän kasvua kuin puuston kasvua. Kiertoaikojen pidentämistä en siis näe talousmetsissä käyttökelpoisena menetelmänä. Toki yhdenasian liikkeen (ilmasto) ei tarvitse huolta kantaa muusta kuin hiilivaraston kerryttämisestä. Siinä on hyvä jakaa neuvoja metsänhoitoon.

    Tekijä
    Gla Gla
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 15.6.2013, 07:55

    Sitä en kyllä ymmärrä kuinka ”hyväkasvuista korpisuota” voisi kasvattaa jatkuvalla kasvatuksella.

    Jos se on harvaa, niin sinne syntyy hieskoivutaimikko ja toisaalta ne kuuset ovat herkkiä kaatumaan.

    Järkevä ja myös ilmastoystävällinen tapa on saada siihen syntymään heti kunnon kuusentaimikko naveromätästyksellä, joka kuusikko kasvaa sitten 50 % enemmän vuodessa kuin jk-metsä.

    Olen sitten nähnyt sellaisenkin vaihtoehdon, että hakkuun jälkeen on syntynyt hieskoivikko, jota sitten on muutama kerta harvennettu ja lopulta poistettu alle syntyneen kuusen taimikon päältä. Tämäkin on toimiva tapa. Taitaa olla kuitenkin huonompi vaihtoehto. Eikä tietenkään jatkuvaa vaan kaksivaiheista kasvatusta.

    hemputtaja 15.6.2013, 08:52

    Timppa lausuu: ”Sitä en kyllä ymmärrä kuinka ”hyväkasvuista korpisuota” voisi kasvattaa jatkuvalla kasvatuksella.”.

    Ihmettelen myös. Hakkuutkin ovat ongelma suolla. Moottorisahalla saat kyllä nurin ja pätkiksi, mutta haeppa.

    Jos tuota jatkuvaa kasvatusta pitää kokeileman, suosittelen ensin kokeilua kuivemmalla.

    Säilyy se puuston kuivattava vaikutus oikein hyvin – ettei peräti paremmin – tuolla Timpan suosittelemalla kaavallakin.

    Varmuuden vuoksi väitän, että jatkuvana kasvatuksen paremmuutta haihduttajana tai hiilen sitojana ei ole todistettu missään. Sen puoleen, ei sen paremmuutta metsänhoitomenetelmänäkään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.6.2013, 08:58

    Timpalla on hyviä menetelmiä korpien uudistamiseen. Jatkuvakin kasvattaminen voi niillä onnistua, koska turvemaat, nimen omaan korvet, ovat usein herkkiä taimettumaan kuusella.

    Tuossa avohakkuun kautta uudistamisessa joutuu varmaan parantelemaan samalla ojia, koska puuston poistuttua haihdunta vähenee ja pohjavesi nousee.

    Puuston aikaansaama haihdunta riipuu suoraan puuston määrästä. Jos siis JK menetelmässä pudotetaan puuston määrä alhaiseksi uudistumisen varmistelemiseksi, haihdunta vähenee ja heinää tulee. Siinä mielessä nuo Timpan metodit ovat varmempia. Hieskoivua tulisi siis säästää harvennuksissa, jotta uudistaminen halvemman, luontaisen lehtipuukierron kautta olisi mahdollista.

    Kiitos hemputtajallekin tarkennuksesta.

    hemputtaja 15.6.2013, 10:10

    Täytyy nimimerkki ”Kurkea” lohduttaa. Kyllä se halla kuusikoita raiskaa täällä etelässäkin ja joskus kauan.

    Tietysti tuo mätästys saattaa hiukan auttaa, mutta silti ihmettelen, miksi kuusen hallanarkuus usein näkyy unohtuvan.

    Ennen tuo mainittiin joka välissä.

    Kurki 15.6.2013, 10:27

    Nimimerkkien metsät ovat ilmeisesti Keski ja Etelä-Suomessa, sillä hallasta kukaan ei puhu mitään jatkuvan kasvatuksen ongelmana. Olisin sitä mieltä että Suomessa Keski-Suomea myöten jatkuvan kasvatuksen harvat kuusikot ja avomaahan tehdyt istutukset ovat hallalle hyvin arkoja. Toisin Keski- ja Etelä-Suomen kuusentaimien elpyminen on nopeampaa kuin pohojisempana, jossa ne jurovat vuosia.
    Toissa yönä täällä Länsi Kainuussa Oulujärven pohjoispuolella oli yöpakkasta ja arimmilla paikoilla kaikki kuusien alkuvuoden kasvu tuhoutui kerralla.
    Itse en koko elämäni aikana täällä ole nähnyt sellaista että alikasvukuusentaimet kärsivät hallasta tiheän 10m männyntaimikon sisällä, jossa vielä on 2..3 m tiheä koivunvesakko pohjalla. Voiko olla enää parempaa suojaa kuuselle?
    Tuossa joen rannalla vanhemmassa 15..20 m sekametsässä ei halla kyllä tosin ollut vikuuttanut kuusentaimia.

    Mutta kyllä oli Metsähallitukset ojitusmätätetyt laajat avomaalle tekemät kuusi-istutukset surkean näköisiä, kun kävin eilen mielenkiinnon vuoksi katsomassa.
    Itsellä on viitisen hentaaria suojapuuston alle uudistettuja kuusentaimikoita joista nyt suuri osa ottaa takapakkia ja jurovat tästä eteenpäin vuosia.

    Timppa 15.6.2013, 16:57

    Ei ole ollut hallasta kiusaa kuusentaimille Jyväskylän korkeudella. Ei rinnemailla. Ei myöskään pienialaisilla soilla. Aivan huoleta on voinut istuttaa vuosikymmenet ilman mitään suojuspuustoa.

    Tarja Tarja 16.6.2013, 16:57

    Suomeksi HENVI-seminaarista kootut suositukset löytyvät täältä: http://bit.ly/11EBNwE

    Ja seminaarin esitykset täältä: http://bit.ly/13R6UaT
    ”Seminaarissa HENVI-forest -tutkimusohjelman tutkijat arvioivat Tapion metsänhoitosuosituksia valmistelevan työryhmän esityksiä uusiksi metsänhoitosuosituksiksi ja jokainen puhuja kertoo, kuinka oman uusimman tutkimuksensa mukaan suosituksia tulisi suunnata, jotta se olisi ilmaston kannalta parasta.”

    Ilmastoystävällisen metsänhoidon suositukset:

    Suosi sekametsiä ja pitkää kiertoaikaa

    Vältä turhia kunnostusojituksia suometsissä

    Hoida uudistaminen ja taimikonhoito viivytyksittä, jotta metsä palautuu päätehakkuun jälkeen nopeasti hiilinieluksi

    Jätä säästöpuita ja anna kuolleen puuston hiilivaraston kasvaa

    Pyri määrittelemään metsänhoitotoimenpiteet kasvupaikkakohtaisesti, sillä ilmastohyöty riippuu suuresti kasvupaikan ominaisuuksista.

    Käytä puuta tuotteisiin, joissa se voi korvata esimerkiksi muovia, betonia ja muita vastaavia aineita.

    MaalaisSeppo 19.6.2013, 10:13

    Pitkässä juoksussa metsien merkitys hiilivarastona hiipuu, eli sen merkitys on hyvin pieni verrattuna metsien kykyyn sitoa hiiltä puustoon, jota sitten käytetään muiden, hiilipäästöjä aiheuttavien tuotteiden sijasta. Eli paras hyöty metsistä saadaan hiilitasemielessä silloin, kun metsien vuotuinen kasvu on maksimoitu, eli tehokkaalla metsän hoidolla.

    Tämä voi tarkoittaa mm. lyhyempää kiertoaikaa. Mm. EteläAmerikassa ovatkin eukametsät hyvin tehokkaita hiilinieluja. Lyhyt kiertoaika ja voimakas kasvu. Kun vielä liikennepolttoaineiden tuotanto puusta lähtee vauhtiin, niin lyhytkiertoviljelykin tulee arvoon arvaamattomaan. Unohtakaa metsät hiilivaratona. Niiden tehtävä on toimia hiilineluna, josta hiili sitten lähtee tuotekiertoon korvaamaan usiiutumattomia luonnonvaroja.

    jees h-valta 19.6.2013, 10:25

    Hyvä maalais-Seppo! Noinhan se juuri menee ja mukava huomata että näistäkin asioista aletaan jo heräillä.

    K.Moilanen 19.6.2013, 10:45

    Olin ymmärtävinäni tuosta HENVI:n paperista, että suomalaisen metsän osalta kiertoaikojen pidennyksen positiivinen hiilensitomisvaikutus tulee keskimääräisen vuosikasvun lisääntymisestä. Ja kyllähän hyväkuntoinen talousmetsä sitoo hiiltä taloudellisen optimihakkuuajankohdan jälkeenkin suhteessa enemmän kuin taimikko. Näin pitkässä juoksussa keskimääräinen vuosikasvu lisääntyy.
    Lisäksi tukkipuusta saataviin tuotteisiin hiili sitoutuu pidemmäksi aikaa kuin kuitu- tai energiapuun jalosteisiin.

    Etelä-Amerikan puuviljelmillä tilanne voi toki olla toinen.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 32)
1 2 3 4