Vastakkainasettelulla ei tämän maan ongelmia voiteta eikä myös hyssyttelyllä. Teemu Selänne on nyt saanut kuraa niskaan pakolaisten hysyyttelyn arvostelusta. Mielestäni asioista saa ja pitää keskustella. Pölkyn Virranniemi taas ylireagoi ennen kuin on mitään heille ikävää tapahtunutkaan. Sellaisesta pitää keskustella josta on konkretiaa ja huoli päällä. Sensijaan turhaa etukäteishysteriaa jostain työmarkkinaselkkauksien mahdollisuudesta on turha spekuloida koska emme tiedä edes yhteiskuntasopimuksen tilannetta syksymmällä.
Maassamme on eletty huonompiakin aikoja ja lakkoiltu ettei maailmamme siihen kaadu. Sensijaan jos päästämme vieraan vallan kansalaiset ilman lain sanktioita täällä mellastamaan muodostuu maastamme nopeasti todella pysyvästi levoton kolkka. Kotimaan kansalaiset aseistautuvat mitä ihmeellisemmillä itsepuolustusaseilla ja kun he niitä käyttävät alkaa kilpavarustelu jossa villinlännen tapaan nopeampi vetäjä ottaa nirrin pois.

Ei meillä Rane mitään yleislakkoa ole edes näköpiirissä. On aivan yhtä turha tällaisiakaan meuhkata.

Kustannuskilpailukyvyssä täytyy erottaa jo nyt avoimen kilpailun piirissä olevat panokset ja kilpailulta suojatut panokset.

Puumarkkinat ovat verraten avoimen kilpailun alaisena jo nyt ja siitä on osoituksena puun reaalihinnan selvä aleneminen samalla kun puun myyntivero on merkittävästi kiristynyt. Periaatteessa puun tuottajat ovat jo antaneet osansa kilpailykyvyn parantamiseksi. On myös otettava huomioon, että puun hinnasta ei voida sopia, koska sen hinnanmuodostus on jo nyt markkinaehtoista.

Työvoiman osalta markkinat ovat säänneltyjä. Yritykset eivät voi palkata Suomeen vapaasti työvoimaa ulkomailta. Niinpä tuotantoa siirretään koko ajan ulkomaille. Toisaalta työvoiman hinnasta sopiminen ei riko kilpailulainsäädäntöä, joten se on mahdollista, jos halutaan. Ydsenvertaisuuden vuoksi myös eläkkeiden tulisi joustaa palkkajouston mukana.

Pääomatulojen verotuksen kiristäminen on myös ongelmallista. Pääomat liikkuvat vapaasti ja ne siirretään nopsaan edullisempiin maihin. Pääomarintamallahan on ongelmana työpaikkoja luovien investointien suuntautuminen muualle kuin Suomeen. Verotusta kiristämällä pääomavirta Suomeen tyrehtyy entisestään.

$ Suomen viennin osuus bkteestä on laskenut ja laskee edelleen. Talouskasvu syntyy nyt kotimaisen kysynnän avulla. Kuulostaa kivalta. Mutta kotitalouksien velkaantuminen kasvaa myös kokoajan.
Lähetetty: 1 h, 6 min sitten
Lähettäjä: Ammatti Raivooja $

Eihän se kyllä noin mene!
Niin kauan kun Suomeen tulee tavaraa ulkoa enemmän kuin sinne viedään, niin tase on negatiivinen.
Pelkällä kotimaan kulutuksella tuontiin tarvittavat rahat loppuvat ja toiminta näivettyy. Kansa ei rikastu sillä, että palvellaan vain toinen toistaan.

Viimeinen kesän ”pieni ennakkolakko” AKT:n järjestämänä teki satojen miljoonien tappion viennille. Puhumattakaan siitä, kuinka paljon tuollainen uhittelu vaikuttaa ostajamaihin, jotka terkoin arvioivat kauppakumppaneiden varmuutta!

Huvin vuoksi Piirainen oli jo menossa ”tukilakkoon” PAM:in porukan työkiistan vuoksi. Suomessa on lakkoiltu moninkertaisesti esim. Ruotsiin nähden ja se vaikuttaa ihan varmasti samoilla puumarkkinoilla ulkomailla.

Lisäksi koko ajan Venäjä kurjistuu, koska raakaöljyn markkinat huononee. Jo 1930-luvulla suomalaisia sahoja keikahti nurin, kun silloinen NL innostui kilpailemaan sahatavaran toimituksessa. Epäilen, että tilanne saattaa toistua. Kyllä Venäjällä osataan sahojakin valmistaa ja raaka-aineesta ei ole pulaa – eikä siellä lakkoilla!

Talousarvioinnissa on oleellista ottaa huomioon ns. dynaamiset vaikutukset. Tyypillinen esimerkki dynaamisten vaikutusten unohtamisesta on esittää, että nostetaan puun hintaaa, niin verotulot valtiolle kasvavat. Näin tietysti käy, jos myydyn puun määrä ei laske. Eiköhän seurauksena ole puun tuonnin lisääntyminen ja puunjalostustuotteiden viennin aleneminen ja lopputulos lienee valtion kannalta negatiivinen.

Jos puun hinnan nosto olisi järkevää, yhtä järkevää olisi nostaa palkkoja. Jos työssä olevien henkilöiden määrä pysyisi ennallaan, verotulot luonnollisesti kasvaisivat. Ei kuitenkaan taida tämäkään ajatuskuvio toimia. On selvästi nähtävissä, että työttömyys vain lisääntyy nykyisilläkin palkoilla. Ehkä kannattaisi laskea työvoimakustannuksia.

Mitä tulee esim. palkkojen alentamisen negatiivisiin vaikutuksiin, niin luonnollisesti kulutus pienenee ja kotimarkkinoiden työpaikat vähenevät. Vastaavasti vientialojen työpaikat voivat lisääntyä. Kotimaista kysyntää pidetään kuitenkin yllä velkarahalla, mutta eihän näin voida jatkaa. Kulutamme nyt lastemme voimavaroja.