› Keskustelut › Luonto › Miten luonto huomioon omissa metsissä

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 70)
1 2 3 … 5 6 7

  • Miten luonto huomioon omissa metsissä

    Sent on: 25.12.2022, 17:47

    Merkitty: 

    Tehdäänpä niin, että vaihteeksi toisten tyhmyyden todistelun sijaan keskustellaan siitä, miten itse kukin ottaa luonnon monimuotoisuuden huomioon omissa metsissään? Ei mitään ”ympäristöoppaan” korupuheita, vaan niitä todellisia tekoja, joita tekee…tai edes yrittää. Toisinaan hakkaaja tuhoaa hyvän aikeen 🙁

    Minulla muutama kohta:

    – järeät ”jättiläispuut” jätetään – näitä joskus konemies menee kaikesta huolimatta kaatamaan…

    – taimikonhoidossa jätän pienialaisia lepikoita pystyyn taimikon sekaan

    – jos pieni ”rytömetsän” läntti, annan se olla luonnontilassa

    – jo edellisten sukupolvien säästämät ”kirveenkoskemattomat” jatkavat matkaansa; nämä ovat järeitä mäen-/kallionlaen metsiä

    – kaikkia tuulenkaatoja ei korjata, varsinkin ellei kuusia

    Tekijä
    isaskar keturi
    Theme Luonto Luonto
  • Jean S 27.12.2022, 10:54

    Musta jotenkin intuition vastaista, että jo tehtyyn puukauppasopimukseen sovelletaan jotain sertifikaattia, joka ei ole ollut voimassa sitä tehtäessä.

    Jos ajatellaan vaikka nyt jotain pitkulaisen muotoista kuusikkokuviota järven rannassa, ja sitä, että yhtiöllä voi sopimusehtojen mukaisesti vaikka hakkuu siirtyä eri vuodelle kuin aluksi suullisesti oltiin lupaavinaan, niin muutokset voivat olla suuria, ja optimaalinen metsänkäsittelytapakin saattaa olla eri kuin mitä sopimusta tehtäessä oletettiin.

    Outoa, että kestävän metsätalouden yhdistys harrastaa tällaista toimintaa, joka ei ole sosiaalisesti tai sopimusehtojen näkökulmasta kovinkaan kestävää.

    käpysonni 27.12.2022, 12:39

    Järjen köyhyyttä jättää ylijäreät terveet kuusi- ja mäntyrungot pystyyn, niistä saa vaikka mitä erikoisia puutuotteita. Oletteko tulleet hulluiksi te, jotka ne pystyyn jätätte?

    Metsuri motokuski 27.12.2022, 12:41

    En tiedä onko mahdollista laittaa nuo omaehtoiset suojelualueet metsään.fi sivuille. Siellähän ne olisivat valmiina kun lisä pinta-aloja aletaan pohtimaan.

    Itämaan ihme 27.12.2022, 12:56

    Itse en lähtisi näitä omasta tahdosta koskemattomia länttejä välttämättä virallistamaan suojelualueiksi. Siis omilta mailtani.

    Näitä pystyy esimerkiksi käyttämään tulevaisuudessa säästöpuuryhminä avohakkuille.  Tuosta 13 ha alueesta 12 ha on varsin tasaikäistä ja se menee kerralla aukoksi. Tarkoittaisi nykysertifioinnilla vähintään 120 rungon pystyyn jättämistä säästöpuiksi, siinä on jo puuta. Nyt tuo 1ha ryteittö hoitaa samalla sen tehtävän.

    Mutta miten sitten kävisi jos nämä meikäläisen ryteliköt muutettaisiin suojelulänteiksi? Tuskin niitä saisi enää säästöpuiksi laskea?

    Paras suojelu on omasta tahdosta lähtevää, näin ajattelisin.

    Metsäkupsa Metsäkupsa 27.12.2022, 12:57

    Olen toiminut käpysonnin malliin, mutten ala tarkemmin kertomaan miten arvopuut hoideltu vanhan koulukunnan metsänomistajana. Tähän ajanhenkeen ei semmoinen  oikein sovi, joten hiljaa hyvä tulee

    metsä-masa metsä-masa 27.12.2022, 14:37

    Jo aiemmin mainittu Metsä Goroupin hakkaamissa leimikoissa näyttää minustakin olevan käytössä uusin sertifiointi malli. Metsä Grup on ollut alusta-asti aloitteelinen otamaan käyttöön uusimmat säästöpuihin liittyvät lisä velvoitteet, tosin lupaavat liistä pientä lisähintaakin €/k-m3.

    Omilla tiloilla on kaksi riistan ruokinta paikkaa, jonka tuntumassa säästö ryhmiä. Yksittäinen suuri koivu kääntösilmukassa on syksyisin mukava linnun tarkkailu ja kuvaus paikka.

    Säästöryhmiä on ylläpidetty lähinnä luonnollisilla jouto-alueilla, pienialaiset supat jossa useampi puulaji ja puustoa useammassa kerroksessa, kallioinen jyrkkä rinne ja pohjaveden tihkupinta purkaumat ja puron tuntumassa oleva karhunpesä, jota ahma piti myöhemmin ruuan säilytys paikkana.

    Yksittäiset suuret haavat, koivut ja leppäryhmät on löytäneet myös paikkansa sopivista vähän tilaa vievältä paikalta. Pellon metsitys alueilla ei meille ole vielä löytynyt järkevää säästöryhmän paikkaa.

    Kokonaisuutena säästöryhmät ym. muut jättöpuut ei ole kallis rahallisesti, eikä poikkea kovin pahasti kaukomaisemasta, jos paikan valinnan voi tehdä itse ennakkoon, myyntiarvoltaan halvoista tarpeista, ” ainakaan toistaiseksi ” !

    Visakallo Visakallo 27.12.2022, 14:37

    Tuli aikoinaan lunastettua muutama hehtaari vesijättömaata järven rannasta. Eihän se nyt niin kovin hyvältä sijoitukselta tänä päivänä tunnu, mutta pääseehän niillä suojeluihmisille vähän elvistelemään!

    Jalmari Kolu 28.12.2022, 17:50

    4% metsäpinta-alasta hakkuiden ulkopuolella. Merkitystä lähimaisemassa ja lähes luonnontilaisen kaltainen.

    -Sekapuuston suosiminen, vaikeaa koska aiempi omistaja hoitanut kovalla 60-luvun otteella. Ottaa vielä muutaman vuoden ennenkuin saa yhden puun perimällä jalostetut kuusikot pois kierrosta. Samaten aiempi polvi hävittänyt kaiken ison haavan, raidan ja pihlajan. Samaten leppä on harvinaisuus,koska polttopuun tarve ollut kovaa.Mutta koitetaan lisätä jokaista.

    -Riistatiheiköt. 0,5 ha kuvio yritetty uudistaa 20v sitten kuuselle. Kasvupaikkana pintakasvillisuuden mukaan Mt ja ilmeisesti kuntan alla peruskallio. Eli ei kunnon kasvua. Kuuset tällä hetkellä 1m-1,5m pitkiä ja olkoot käsittelemättä eli riistametsänä menee 4ha luontaisesti koivulle uudistetun Mt:n keskellä.

    -Lahopuutaa koivusta ja haavasta pystyyn kaulaamalla.

    Nyt otin pari tähtikirjaajan kuivattamaa kuusta polttopuuksi. Jos olisi tuuli ehtinyt kaataa niin saavat olla siellä.

    Visakallo Visakallo 28.12.2022, 18:33

    Parikymmentä kilometriä eri ikäisiä metsäojia lisäävät aivan kiistattomasti luonnon monimuotoisuutta, olkoot jotkut asiasta mitä mieltä hyvänsä. Vastaperusteitta eivät asialle kuitenkaan löydä.

    isaskar keturi 28.12.2022, 18:55

    Järkeä on näköjään monen laista. Kyllä on järjen köyhyyttä tuhota luonnon vuosikymmeniä vaalimaa puuyksilöä. Kaatuneenakin ne ovat arvokkaampia kuin kuitupinossa. Kyllä joka tauolla piti ihmetellä erään ostopalstan entisiä isäntiä, jotka olivat katsoneet tarpeelliseksi kaulata 4 kpl lähes metrin läpimittaista haapaa, joista yksi oli nyt 30 vuoden päästä kaatunut, yksi katkennut ja kaksi vielä kokonaan pystyssä kuolleena. Haapoja alueella se ei ollut vähentänyt tai muutenkaan aikaiseksi saatua metsää parantanut.

    Joo riskinsä noita luontokohteita olisi johonkin julkiseen reksiteriin kirjata, mutta voisihan joku edes tutkia, kuinka paljon tuota tosiasiallisesti täydessä suojelussa olevaa tilastojen ulkopuolista aluetta on. Mutta jos aletaan puhumaan sitten merkittävistä suojeluvaatimuksista, niin mieluummin ”annan ilmi” nuo omat kohteet kuin lasken jonkun kaupunkilaisen metsiin kouluamaan.

    Visakallon ojitusalueista. Jotkut biologit sanovat, että monet turvamaiden muuttumat ovat korvaamattomia metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta. Onhan selvää, että niiden kautta on luotu Suomeen aivan uuden tyyppisiä biotooppeja, joita ei ilman ojituksia olisi, Ja näistä luonnollisestikin hyötyvät jotkin lajit.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 70)
1 2 3 … 5 6 7