› Keskustelut › Metsänomistus › Miten määritellään turvemaa?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 17)
1 2

  • Miten määritellään turvemaa?

    Sent on: 23.9.2019, 20:12

    Nyt, kun kaavaillaan rajoituksia turvemaiden  käyttöön niin millaisen maan käyttöön niitä rajoituksia on tulossa? Onko niin, että vihreät tulkitsevat, että kaikki Suomen metsät ovat turvemailla? Onko ohut turpeinen (turvekerros 10-50cm)maa turvemaata? Entä muunnos? Entä vanha vesijättömaa mitä se on?

     

    Tekijä
    nuori isäntä
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Rane 23.9.2019, 21:04

    Erittäin hyvä kysymys.Kävin kesällä mätästämässä parikymmentä hehtaaria aukkoja OP-rahaston UPM:ltä ostamalta tilalta.Oli ollut puhdasta kuusikkoa jossa oli jo runsaasti  kuivaneita runkoja.Joista suurin osa oli kaatuneina haittaamassa kaivurihommaa.

    Näiden aukkojen pinta-alasta yli puolet oli turve/muramaata.Jos ne olisi pitänyt käsitellä jatkuvan kasvatuksen keinoin niin homma olisi mennyt ihan naurettavaksi.Siellä olisi harvassa yli-ikäisiä kuusia joiden juuret olisi katkottu valmiiksi puolisulan murakon puunkorjuun aikana.Ne joita tuuli ei kaatelisi kuivaisivat pystyyn.

    Aukkohakkuu oli tuossa ainoa järkevä ratkaisu,Nyt siellä on jo istutustaimet kasvamassa.Toivottavasti lainsäädäntö ei tule estämään järjenkäyttöä.

    Visakallo Visakallo 23.9.2019, 21:28

    Minustakin erittäin tärkeä kysymys. Jos tässä lähdettäisiin mielivallan tielle, niin Suomen metsätalous olisikin sitten siinä. Itsellänikin kolmasosa maapohjista on muuttumia tai turvemaita.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.9.2019, 21:36

    ”Metsätalouden ohjeistoissa, esim. Valtakunnan metsien inventoinneissa, soiden ja ojitettujen turvemaiden tulee täyttää seuraavista kriteereistä ainakin toinen: kivennäismaata peittävä orgaaninen kerros on turvetta (tiettyä turvekerroksen paksuutta ei edellytetä) tai kasvillisuudesta > 75 % on suokasvillisuutta. Ohutturpeisilla soilla ja turvekankailla orgaanisen kerroksen paksuus on alle 30 cm. Geologisessa määrittelyssä turvemailta edellytetään yli 30 cm:n turvekerrosta ja vähimmäispinta-alaa (20 ha).”

    http://www.metla.fi/metinfo/kasvupaikkatyypit/suotyypit/tunnistus.html

    nuori isäntä 23.9.2019, 22:08

    Tarkistin juuri metsäsuunnitelmsta, 5ha:n alue oli leimattu turvemaaksi vaikka omasta mielestäni  ihan max. 1h täyttää turvemaan kriteerit. Iso osa alasta hyvin kasvaa kuusta. Osassa mänty- kuusimetsä ja tuossa yhdessä nurkassa pikkaisen hitaammin kasvava mäntyä. Tuo ala olosuhteiltaankin etäisesti muistuttaa suo/turvemaata. Eli tietoa ei noista metsäsuunnitelmista voida hakea. Oletan, että Metsään.fi sivustollakin tiedot ihan yhtä pielessä.

    Ojituskaan ei automaattisesti tarkoita turvemaata.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.9.2019, 22:22

    Selkeintä olisi käyttää määritelmänä jotain turvekerroksen paksuutta, koska ojitus aina muuttaa turvemaan kasvillisuuden enemmän kivennäismaan kaltaiseksi ja suokasvien osuus pienenee. Aluetta ei kuitenkaan pitäisi luokitella kivennäismaaksi ennen kuin turvekerros on hajonnut ohueksi.

    Luotan meidän lainsäätäjien arvostelukykyyn niin että kirjoittavat säädökset niin että niitä voi soveltaa. En kylläkään jaksa uskoa että avohakkuiden kielto edes saisi riittävästi kannatusta – edes Metsähallituksen osalta. Eduskunta ei ole aiemminkaan osoittanut suurta kiinnostusta yhteisiin metsiin – muuten kuin budjetin tulopuolen täytteenä.

    Puuki 24.9.2019, 08:18

    N. kolmasosa metsämaista luokitellaan turvemaiksi.  Ojitus tai sen puuttuminen ei ratkaise sitä koska soistuneita kivennäismaitakin on ojitettu.  Kasvillisuuden ja turpeen muodostumisen mukaan metsämaa on joko turvemaata tai kangasmaata.   Turvemaakankaalla puun kasvu on ~yhtä hyvä kuin vastaavalla kangasmaalla.

    Soiden ennallistamiseen sopivia maita on oikeasti  muutama 100 000 ha vaikka ennallistamisfirma väittää niitä olevan –> 3 milj.ha .

    nuori isäntä 24.9.2019, 10:31

    Puuki, tuo tarkoittaisi, että 30% metsäalasta siirtyisi jatkuvan kasvatuksen piiriin. Eipä enää ihme miksi asiaa ajetaan vahvasti. Asialla on kuitenkin kääntöpuoli. Paljonko nyt metsänhoidon ulkopuolelta täytyisi hoitamatonta metsäalaa ottaa hoidon piiriin jotta puumäärä saadaan tuotettua?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 24.9.2019, 11:15

    Asettaisin kysymyksen niin, että kuinka paljon puuntuotantoa pitää lisätä, että tarvittava puumäärä saadaan tuotettua kustannustehokkaasti ja ympäristön kannalta kestävästi? Ohuttturpeisten turvemaiden avohakkuun rajoittamisessa ei tietenkään ole järkeä, kun sillä ei säästetä hiilivarastoa eikä alenneta ravinnepäästöjä. Sen sijaan paksuturpeisten metsämaiden tuhkalannoitus yhdistettynä jatkuvaan kasvatukseen lisää kasvua mutta ei lisää päästöjä – silloin kun puuston rakenne suo siihen edellytykset.

    jpjulku jpjulku 24.9.2019, 11:54

    A.Jalkasen mainitsemaa 30 sentin kriteeriä olen kuullut käytettävän. Asialla on merkitystä muun muassa metsälain 8a§:n tulkinnassa. Kyseisessä lainkohdassa mainitaan sana turvemaa, eli kyseessä on ns. legaalitermi.

    Hienoa muuten, että A.Jalkanen kirjoittaa omalla nimellään ja vielä kuvan kanssa. Pitääpä muuttaa oma profiilikin nimelliseksi. Kuvaa en taida tohtia:)

    sitolkka 24.9.2019, 12:42

    Vaikeaksi menee jos aletaan senttejä räknäillä kun samalla metsikkökuviollakin turvekerroksen paksuus vaihtelee usein kymmeniä senttejä. Sehän vaatisi omat karttansa näistä turvemaista; eipä ole aivan pieni työ laatia. 30cm raja on tosiaan vanha tuttu. Tosin sitä määritettäessä on mietitty aivan jotain muuta kuin hiilipäästöjä joten ehkä joku suurempi luku vaikkapa 50cm voisi olla osuvampi. Mahdottomaksi menee jos tuolle tielle lähdetään eikä se mitenkään järkevästi onnistu kun turvekerros vaihtelee niin pienipiirteisesti.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 17)
1 2