Keskustelut Metsänomistus Miten määritellään turvemaa?

Tämä aihe sisältää 17 vastausta, 7 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Puuki 2 kuukautta, 2 viikkoa sitten.

Esillä 7 vastausta, 11 - 17 (kaikkiaan 17)
  • Miten määritellään turvemaa?

    Nyt, kun kaavaillaan rajoituksia turvemaiden  käyttöön niin millaisen maan käyttöön niitä rajoituksia on tulossa? Onko niin, että vihreät tulkitsevat, että kaikki Suomen metsät ovat turvemailla? Onko ohut turpeinen (turvekerros 10-50cm)maa turvemaata? Entä muunnos? Entä vanha vesijättömaa mitä se on?

     

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Keskustelun aloitus oli näköjään aiheellinen. Lainlaatija joutuu ottamaan kantaa ketjussa esitettyihin näkökohtiin jos meinaa rajoittaa turvemaiden käsittelyä. Elikkä ainakin: mikä on lain soveltamisala, missä tapauksissa jatkuvaa kasvatusta ei edellytetä vaikka kasvupaikka olisi turvemaa, mitkä käsittelyt ovat sallittuja, ja miten ojitus tulee toteuttaa jos halutaan säädellä pohjaveden pinnan tasoa.

    Kysymys turvemaiden kestävästä hoidosta  on sen verran monitahoinen, että helposti päätyy ehdottamaan että turvemaiden käsittelyn ohjeistusta tai suosituksia laitettaisiin metsänhoidon suosituksiin mutta ei lainsäädäntöön.

    sitolkka

    Vaikeaksi menee. Tässäkin korpikuviolla metsä on suht saman näköistä koko alalla ja turvekerros vaihtelee välillä 20-50cm. Jos määritellään joku raja niin kuka rassailee kaikki metsäkuviot läpi. Ja kun turvekerroksen paksuuden mukaan tulisi tehdä kokonaan omat kuviot. Vai menisikö koko nykyinen metsikkökuvio turvemaaksi jos jossain kohtaa raja ylittyy. Äsh. Unohtakaa jo hyvät herrat koko höpötys.

    jpjulku jpjulku

    Sitolkka, harvoin metsäasioissa täysin selvää ja tarkkaa jakoa on monen muunkaan asian suhteen, silti pitää johonkin kategoriaan luokitella.

    sitolkka

    Mutta monessa muussa asiassa sillä luokittelulla ei olekaan erikoista merkitystä. Jos rajoituksia aletaan asettaa niin sillä alkaa olla merkitystä ja on oltava hyvin selvät kriteerit. Jo ajatus on siksi täysin hullu. Menisi liian vaikeaksi luokitella maat joko rajoitusten piiriin tai niiden ulkopuolelle. Aivan pähkähullu ajatuskin. Lisäksi turvekerros tuppaa painumaan ja ohenemaan maatuessaan.

    Puuki

    Metla ja nykyään Luke on tutkinut hyvin monipuolisesti metsiä.  Nyt voisi tutkia ja/ tai vetää yhteen jo tehtyjä tutkimuksia turvemaista ja niiden puun kasvusta & päästöistä. Jos ja kun esim. tasaikäinen viljelty rehevä turvemaa kasvaa puuta paljon eikä edellytyksiä helposta jk:een (valmis erirakenteisuus) siirtymisestä ole, ei ole mitään järkeä muuttaa lakia siten , että ei hyväksyttäisi tasa-ikästä kasvatusta jatkettavan edelleen.

    Maaperäpäästöt on hallittavissa mm. lievemmällä maanmuokkauksella (esim. turvepinnan raapiminen riittää hyvin männynkylvökohteilla) . Tai päästöjen vähentäminen matalalla ojituksella jolloin myös metaanin päästöt vähenee verrattuna ennallistamisurakoihin. Silloin on 2 kärpästä lyöty yhdellä iskulla : kasvihuonekaasupäästöt vähenee maaperästä ja puuston kasvu lisääntyy  samalla keräten hiiltäkin entistä enemmän .

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Niin tapahtuukin.

    Puuki

    No ”niimpä näkkyy sano sokkee”. Toivottavasti sompailevat asiat kohdilleen päättäjiä varten.

Esillä 7 vastausta, 11 - 17 (kaikkiaan 17)