Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 1,511 - 1,520 (kaikkiaan 1,548)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Rane2

    ”Nyt Suomessa urpo-petterin ja vekseli-riikan hallitus näännyttää kansalaisten ostovoiman.”

    No todellisuudessa uusimman julkisen alan palkkaratkaisun myötä valtio jakaa kansalaisille lisää rahaa 3,5 miljardia kolmen vuoden aikana.Kun lasketaan lisäksi juuri sovitut veronkevennykset jotka ilmeisesti ovat vajaa pari miljardia vuodessa niin tilanne onkin että hallitus velkaelvyttää oikein olan takaa.

    Meneekö tämä raha esim. Kiinasta tuotujen tuotteiden ostamiseen vai elpyykö Suomen talouselämä jää nähtäväksi…

    Nostokoukku

    Otanpa osaltani mehtäukon haasteen vastaan ja mietin ilman vaaleanpunaisia silmälaseja omia paukkuja yhteiseksi hyväksi. Viisitoistavuotiaana menin ensi kertaa kesätöihin, pylväitä petkelellä parkkaamaan ja aisaamaan koivunkakkosta polttopuuksi tuolloin isolle firmalle. Tuota kesätyötä ensimmäisestä lomapäivästä viimeiseen jatkui sitten siihen saakka, kun koulut oli käyty ja varsinainen työelämä alkoi. Kesätyöt ovat tietenkin enempi symbolisia töitä ja niistä on rasitetta työnantajalle enemmän kuin hyötyä. Joten vahinkoa tuli jo tuolloin tehtyä. Työelämä alkoi ja loppui metsäalalla, ensin metsurin myöhemmin toimihenkilöä. 60-85 000 mottia tuli tehtyä leimikoita vuodessa, ja metsänhoitotöiden suunnittelu siihen lisäksi. Turhaa ramppaamista ja kustannuksia. Nuo työt tekisi joku tietokoneella ja satelliiteillä toimistolla muutamassa päivässä. Kuten tiedetään, metsäalan palkat ovat niin pienet, ettei niistä verottajakaan paljon kostu. Joten taas tuli tappiota ja harmia aiheutettua. Siinä sivussa yritin paikata palkan puutteita. 20 vuotta 11 kk tuli tehtyä verokirjalla viikonloput sivutöitä. Nekin työt vaatimattomia ja palkka niin pieni, että eipä taaskaan verottaja juuri hyötynyt. Lisäksi siinä sivussa tein eläke-ikään asti yritysmuotoista toimintaa toiminimellä. Tai eihän se oikeastaan mitään yrittämistä ollut, yksinyrittäminen, pelkkää työn tilaajan kustannusten kiertämistä. Taas vahinkoa valtiolle. Ainoa joka lohduttaa vähän on se, että asiakkaat olivat hyvinkin tyytyväisiä työn laatuun. Siinä kaiken sivussa olin vielä kuusi valtuustokautta, 24 vuotta, kunnanvaltuustossa ja hallituksessa sekä teknisen lautakunnan puheenjohtajana ynnä muut pienemmät rimpsut seutujohtoryhmineen päälle. Taas pelkkää vahinkoa yhteiseen hyvään. Eiväthän poliitikot, varsinkaan paikalliset sellaiset, osaa tehdä kuin huonoja päätöksiä. Kolme lasta ole vaatimattomalta osaltani saanut aikaiseksi. Tai ainakin vaimo väittää niin, isyydethän ovat useimmiten akkojen puheiden varassa. Ehkä tämä on ainoa myönteinen asia missä olen ollut osallisena. Sairaalassa olen ollut, toistaiseksi, eläissäni kerran. Sekin pitkittyi ilman omaa syytäni. Piti olla helppo päiväkirurginen toimenpide, mutta hoitovirheen takia jouduin olemaan muutaman päivän. Joten vaatimattomaksi, kovin vaatimattomaksi, jää oikein rehellisesti sanottuna panokseni yhteiseksi hyväksi. Riesahan meikäläinen on ollut ja tulee olemaan.

    mehtäukko

    N-koukku on yritellyt ja ainakin kiitettävästi uhriutunut taipaleensa kokemuksista. Mehtäukko ei uhriutunut, vaikka pahimmillaan oli kolmenlaista yritystä yhtä-aikaa tulessa. Kynttilä paloi molemmista päistä ja keskeltäkin, mutta kaikesta selvittiin. Ja hoitovirheestä liippasi aivo-infarktikin, mutta entiselleen sain nousta. Nyt on ryskätyöt takana päin…

    Nostokoukku

    En ole uhriutumiseen taipuvainen. Olen vain inhorealisti ja yritän olla rehellinen ainakin itselleni. Tuossa perustelin vahingollisuuteni nykymittapuun mukaan yhteiskunnalle. Ei siinä kyllä yhteiseen hyvään ole mitään kertynyt, oletettuja lapsiani lukuun ottamatta, vaikka kovasti olenkin koettanut touhuta. Voitko mehtäukko väittää, että olisin ollut kartuttamassa merkittävästi yhteistä hyvää? Omasta mielestäni en ole häpeäkseni tähän pystynyt.

    mehtäukko

    ”.. väittää, että olisin ollut kartuttamassa merkittävästi yhteistä hyvää..”

    Miksi tuo kuuluisi tuo vain kirjoitusten perusteella kertoa, kun kaikenlaiset muut asiat ovat ja saavatkin olla ”pimennossa”.

    Minusta ”jokainen ihminen on laulun arvoinen”, kun on vointinsa ja kykynsä mukaan tehnyt leiviskänsä eteen voitavansa. Se on tänäänkin hyvä muistaa, kun siniristilippu hulmuaa salossa.

    Rane2

    ”Mie oon rehellinen ittellein”

    Itäisten influensserien uusi slogan?

    Nostokoukku

    Mitähän nuo kaikenlaiset muut pimennossa olevat asiat saattaisivat olla? En oikein tykkää arvoituksista.

    Jokainen ihminen on laulun arvoinen, ihmisenä. Mutta jos kerran puhutaan ja kysellään yhteisen hyvän perään, niin nämä asiathan ovat mitattavissa olevia tosiasioita. Ja en koe rehellisesti sanottuna olleeni siinä merkittävästi mukana. Tämähän loistaa jo mehtäukon tekstistä selkeästi läpi käytettäessä termiä ”yritellyt”. Olen erehtynyt pyytämään joskus palkankorotusta ja myös saanut sen. Myös ammattiliittoni on niitä pyytänyt. Kovin tuomittavaa yhteiskunnan kannalta. Olen tehnyt ikäni vaatimattomasti palkattua työtä, joten kaikki maksamani verot ja enemmänkin on varmasti mennyt lasteni koulutukseen. Olen rakentanut hartiapankki- systeemillä aikoinaan  taloni ja saanut siihen pienen Arava-lainan. Taas saamapuolella yhteiskunnan taholta. Vaikka kuinka yritän miettiä, en saa panostani yhteisen hyvän kartuttamiseksi positiiviseksi. Niin kunnioitettavaa ja rintaa nostattavaa kuin se olisikin.

    narisija

    Rane kakkonen oppinut uuden sanan, ehkä kaksikin, joita nyt toistelee, toistelulla taisi olla taudin määrityksessä oma nimikin.

    Nostokoukku

    RölliRanelle tunnustan, että monta nuhaa ja influenssaa olen yhteiskunnalle varmasti aiheuttanut, mutta itäisiltä mailta en ole niitä tuonut. Enkä osaa karjalanmurretta, vaikka pakkoneuroosi ne niin käänsikin.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Nostiksen palvelut suomalaista yhteiskuntaa kohtaan on ollut kiitettävää. Ranella se pyörii vieläkin kakan ympärillä.

Esillä 10 vastausta, 1,511 - 1,520 (kaikkiaan 1,548)