Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 1,511 - 1,520 (kaikkiaan 1,954)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • narisija

    Maailman onnellisin kansa, Suomalaiset. Meilläpäin sanotaan enemmän tai vähemmän luojalta saaliisen jääneitä ”onnellisiksi” ja kun lähes koko kansa näyttäisi tätä nykyä olevan mittausten mukaankin ”onnellisia”, kestää talouden nousua odottaa.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Onnellinen on tulkittu kainuussa hulluksi!

    narisija

    Yhä hullummaksi menee, nyt on yhtäkkiä heittää kymmeniä miljoonia järjettömän hankkeen suunnitteluun sotakaluston sujuvan liikuttelun nimissä, koko hanke vähintään 10 miljardia. Yhdellä radan pätkällä ei mitään huoltovarmuutta ylläpidetä, se katkeaa ohjuksilla kuin oljen korsi, tai Narvikin satamaan isompi paukku, niin se on huoltovarmuus siinä. Toki hanke työllistää, mutta talous tuskin lähtee nousuun.

    Apli
    Nostokoukku

    No sehän on hieno asia. Siitä se Suomen nousu lähtee. Loppuu turhat palkkamenot. Työntekijäthän vaatimuksineenhan on leimattu syylliseksi Suomen surkeaan tilaan. Bruttokansantuotteen tärkein ajuri kulutus saattaa hieman notkahtaa, mutta se on pieni harmi etuihin nähden. Enemmän vain tekoälyä työpaikoille.

    mehtäukko

    Itsehän toimijat ovat pitkin aikoja ajaneet kehitystä kehiin. Ei Kusti polje kirjeitä eikä kortteja. Paina 1 paina 2 !

    Nostokoukku

    Kyllä, kyllä. Työntekijöiden vika. Tekoälyllä voidaan korvata yli 300 000 turhaa työpaikkaa. Sitten Suomessa on 700 000 työtöntä ja talouskasvu repeää huimiin prosentteihin. Kannatetaan lämpimästi.

    Rane2

    ”Bruttokansantuotteen tärkein ajuri kulutus saattaa hieman notkahtaa,”

    Ei notkahda jos palkansaajien tuloista on kiinni.Julkisen alan palkankorotukset maksavat reilu miljardin vuodessa ja luvatut veronkevennykset kaksi miljardia.Kun kansalaisille jaetaan uutta velkarahaa vuodessa kolmen miljardin verran niin luulisi sillä kulutusta saatavan aikaan…

    Nostokoukku

    Työttömät eivät ole palkansaajia. Heitä on saatava runsaasti lisää. Palstalaisten unelma elää ja tekoäly toteuttaa sen.

    Rane2

    Työttömiä on Suomeen saatu valtavasti sillä että AY-liike on kiristänyt palkkakustannukset niin korkealle ettei niitä saa maksettua sillä saadulla työpanoksella.Esim.vaateteollisuus,kännykän valmistus,paperiteollisuus…

Esillä 10 vastausta, 1,511 - 1,520 (kaikkiaan 1,954)