Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

  • Tämä aihe sisältää 1,955 vastausta, 58 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 18 tuntia, sitten Apli toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,601 - 1,610 (kaikkiaan 1,955)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Metsä on edelleen ja entistä vahvemmin suomen kivijalka, vaikka vihreät on ollutkin sitä alasajamassa. Ilman sitä, tämä maa oli ollut ajat sitten konkurssissa.

    käpysonni käpysonni

    Jos yksityismetsien käyttöön tulee tulevaisuudessa hakkuurajoituksia, tämä pitäisi tietysti huomioida  metsäomaisuuden  arvostuksen suhteen  perintöverotuksessa.  Et voi maksaa veroja omaisuudesta, jonka tuottoarvo on nolla euroa.

    käpysonni käpysonni

    Vihreätkin kannattavat hyvinvointiyhteiskuntaa palveluineen ja etuisuuksineen, silti he haluavat heikentää näiden palveluiden rahoitusta vaatimalla hakkuiden vähentämistä. Hölmö puolue.

    Metsuri motokuski

    Eikös tässä vihreiden agendassa ole kyse maapallon tulevaisuudesta. Mitä meille käy jos nykyinen kehitys jatkuu ja osa maapallosta muuttuu kuumuuden takia asumiskelvottomaksi.  Ymmärrän tuonkin huolen jos noilta alueilta lähtee satoja miljoonia ihmisiä liikkeelle kohti parempia alueita. Ei nämä paremmat asuinalueet ole sen kummempia sen jälkeen asua kun pääosa eteleläisen pallon puoliskon asukkaista tänne työntyy.

    Sekin on selvä että Suomen hakkuilla ei ilmastoa paranneta eikä muuteta mutta kyllähän ongelma on aika globaali kuitenkin. Joten kaiketi Suomenkin on jotain tehtävä.

    Kolmanneksi voisi todeta että metsäala tuo noin 20% koko Suomen tulosta joten pelkästään metsäalan varassa ei ole Suomen hyvinvointiyhteiskunta vaikka toki merkittävä asia on. Eihän nämä vihreät nyt koko metsäsektoria ole hautaamassa vaan hakkuita tulisi rajoittaa ehkä miettiä paremmin. Onhan se selvää että tämä ei teollisuudelle oikein sovi eikä metsänomistajille. Onhan ne rakentaneet tulevaisuuden ja tulotason nykyisen puumäärän mukaan.

    Rane2
    Panu Panu

    Jep, Suomi on jo tehnyt voitavansa puuston kasvun suhteen.

    Kaikkien luulisi ymmärtävän, että metsien kasvu eikä edes niiden puumäärä voi kasvaa loputtomiin. Sen sijaan puurakentamisessa ja fossiilisten korvaamisessa puupohjaisilla on vielä paljon tehtävää.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Lisäksi uudet innovaatiot joissa rakenne ei ole pelkkää puuta vaan yhdistyy muihin raaka-aineisiin: komposiitti, hiilibetoni ja hiilitiili esimerkiksi. Tekstiileissä on myös mahdollisuuksia, mutta puuvillaa on ilmeisesti hinnaltaan ja ominaisuuksiltaan hankala korvata.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    UPM luopuu Rotterdamin bio-tehdas hankkeesta. Viisaasti tehty. Keskittyisi nyt kotimaahan.

    Nostokoukku

    Julkisen talouden velka saataisiin hoidettua pois, jos kaikkien suomalaisten veroja korotettaisiin 8 %. Eiköhän makseta pois ja sovitaan, että lisää ei sitten tehdä.

    Metsuri motokuski

    Täytyyhän sitä Kalle jostain upm:n tehdä hyvääkin tulosta. Täällä ostajan kyllä lakkoilla ja kustannuksia kasvattaa. Taitaa upm:n tuloksen pääosin tehdä Uruguay ja muut maat.

Esillä 10 vastausta, 1,601 - 1,610 (kaikkiaan 1,955)