Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 4,531 - 4,540 (kaikkiaan 4,541)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Nostokoukku

    Opetushallitus on lakkautuslistalla vuoden 2027 alusta. Sitten tästä vasemmistolaisesta paheiden pesästä päästään. Mustan kapitalismin edustaja Purra on näin esittänyt. Toivottavasti opetushallituksen työtä jatkavat Hitler Jungendin perilliset. Heillä taitaa olla parhaat näytöt oikeistolaisen asenteellisen koulutuksen tavoitteista ja toteutuksesta.Suomen Sinimustista valittanee siihen virkamiehet.

    Purran esitys on odotettu. Mustan kapitalismin tavoitteisiin kuuluu kaikenlainen hyvinvointivaltion rakenteiden tuhoaminen. Vain siten kapitalistit voivat maksimoida hyödyn itselleen. Hyödyn, jota muuten jaetaan kaikkien hyödyksi. Jopa vähäosaiset saavat siitä osansa. On se niin väärin. Nykyinen Ek:n asettama hallitus on toteuttanut hyvinvointivaltion purkamista esimerkillisesti.

    Ola_Pallonivel

    Kun opetushallitus perustettiin, siitä alkoi peruskoulun alamäki. Tulokset nähdään nyt. Ei osata kirjoittaa, lukea saatikka laskea.

    Tällä palstalla on muuten huikea taso oikein kirjoituksessa. Virheitä saa oikein hakea, jos jätetään pari tunnaria huomioimatta. Huomaa, kuinka viime vuosituhannella harjoiteltiin kirjoitusta ihan kyllästymiseen asti.

    Perko

    Kunnallista ja valtakunnallista oppia olisi syytä virkistää ihan pikavauhtia!

    Vientitulo: n. 1,5 – 2 miljardia euroa vuodessa per halli. Se on hyvä ja nopein menetelmä siististi muuntaasähkö rahaksi.
    Datakeskus (AI-tehdas): Se vie ”digitaalista raaka-ainetta”, liikevaihto on valtava (miljardeja), mutta se ei kirjaudu Suomen vientitilastoihin, koska palvelu myydään globaalin emoyhtiön kautta. Suomen vientiin jää vain ”nollia ja ykkösiä”, joiden hinta on sovittu yhtiön sisällä kattamaan vain paikalliset kulut.

    Onko aika lopettaa sinisilmäinen kiittäminen siitä, että ”meidät valittiin”, ja  kysyä: Mitä te todella maksatte tästä vakaudesta turvatusta kulttuurista ja luonnosta, jonka me teille annamme?

    Niin, sinisilmäiset  hölmöläiset bonus johtajat.   Tänne jää sähkön viennistä  promille ja lehmän henkäys lämmitykseen.

    narisija

    Esikoisen ollessa ala-asteella, tuli peruskoulu ja laskento ala-asteella muuttui joukko-opiksi, joka kuoli sittemmin omaan älyttömyyteensä. Kakaroilla oli enempi tai vähempi vaikeuksia oppia laskemaan, hiukan sama, kuin nykyisin, etteivät kaikki osaa kunnolla kirjoittaa. Luulisin tässäkin ketjussa olevan henkilöitä, joilla on omakohtaista kokemusta asiasta.

     

    isaskar keturi

    Suurin piirtein esikoisesi ikäluokkaa ollaan ja joukko-oppia kokeiltu. Siitä huolimatta tuli pitkän matematiikan laudatur ja yliopiston matematiikan peruskurssien kiitettävät. Mutta juuri tätä haen, että perustaidot ovat päntättyä tietoa tärkeämmät. Kun tuntee mekanismit ja loogiset suhteet, niin tarvittava tarkempi tieto on haettavissa. Toki pitää olla ymmärrys, mitä tietoa tarvitaan ja on olemassa, eli sellaiset ”maistiaset” tiedosta pitää saada, että hahmottaa maailmaa oikein.

    Reima Muristo

    ”Esikoisen ollessa ala-asteella, tuli peruskoulu ja laskento ala-asteella muuttui joukko-opiksi, joka kuoli sittemmin omaan älyttömyyteensä. Kakaroilla oli enempi tai vähempi vaikeuksia oppia laskemaan, hiukan sama, kuin nykyisin, etteivät kaikki osaa kunnolla kirjoittaa. Luulisin tässäkin ketjussa olevan henkilöitä, joilla on omakohtaista kokemusta asiasta.”

    Tuohon vaikuttaa eniten perintötekijät, sekä minkälainen oppimisympäristö kotona on. Kun vanhemmat ulkoistaa itsensä täysin lastensa elämästä, syytä ei tarvinne etsiä koulusta.

    Rukopiikki

    Riippuu alasta ja ammatista kuinka paljon pikkutarkkaa tietoa täytyy olla kestomuistissa. Mutta mitä parempi ja laajempi tietovaranto päässä on sitä paremmin aivot ajattelee. Nykynuoriso saisi lukea ja päntätä ja ajatella enemmän.

    Reima Muristo

    https://yle.fi/a/74-20222244
    Mahtava saavutus hallitukselta! Laskivat aluksi kotitalousvähennystä, nyt sitten kelpaa esitellä kun sitä nostetaan. Ei sitten ole vieläkään sillä tasolla kun se oli edellisen hallituksen jäljiltä.
    Valtio sitten potkii jatkuvasti työntekijöitään pihalle, jotta voi palkata 500 harjoittelijaa tilalle.

    Porvarit ovat todellisia taloustietäjiä. Ei sitä suotta ole yli-opistoja käyty.

    isaskar keturi

    Nyt sitten taas yksi ”talousviisas” on uudistamassa pintatiedolla metsäverotusta. ”Myös metsien omistajat nauttivat poikkeuksellisia veroetuja. Metsämaa on vapautettu kiinteistöverosta. Lisäksi metsän ostosta syntyy metsävähennysoikeus, jonka avulla osa hankintamenosta voidaan vähentää metsätalouden pääomatuloista.” sanoo Erämaja. Onpa poikkeuksellinen etu kun saa koko kulun sijaan vähentää vain 70% ja 20% yhteisövero sijaan maksaa 30 tai 32% pääomaveroa yritystulosta…

    narisija

    Tuohon vaikuttaa eniten perintötekijät, sekä minkälainen oppimisympäristö kotona kotona on. Kun vanhemmat ulkoistaa itsensä täysin lastensa elämästä, syytä ei tarvinne etsiä koulusta.

    En syyllistä  etsinyt, esitinpä vain joukko-oppikokeilun yhtenä turhana, kallispalkkaisten opetuksensuunnittejoiden kalliina pätemisnäyttönä. Kyllä myös perintötekijöillä toki on vaikutuksensa, samoin kotioloilla.

Esillä 10 vastausta, 4,531 - 4,540 (kaikkiaan 4,541)