Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 4,521 - 4,530 (kaikkiaan 4,541)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Perko

    Jos älykkyys on kykyä nähdä pitkälle tulevaisuuteen, vuosi 1948 saattoi olla hetki, jolloin lineaarinen vallanhimo voitti systeemisen älykkyyden. Tuolloin keksittiin ”ratkaisu”, joka näytti paperille hyvältä, mutta kadotti kyvyn haistaa ekologiset ja taantuman  seuraukset 80 vuoden päässä. Myöhään on tieto, että nyt havaitaan äly puute olleen 45 vuotta sitten. Näyttää myös hallinnon himoitsijoille oleva tilaa vielä kehittää sitä tehtävässään.

    MJO

    Ihan on tutkittukin että ihmisten älykkyys varsinkin länsimaissa on laskenut 1980-luvun jälkeen.

    Älykkyys ei ole laskenut mihinkään. Asiaa voisi kuvata ’oppineisuus on laskenut’ tms..

    Jos jotain asiaa ei ole opetellut tai ei ole ollut mahdollista opetella. Ei tarkoita, ettei olisi älykäs.

    Rukopiikki

    Käänteinen evoluutio älykkyyden suhteen on mahdollista. Vaatii vain sen että älykkäimmät saavat vähemmän lapsia.

    Rukopiikki

    Ihmisen päässä pitää olla paljon tietoa että hän osaa ajatella.

    Siksi kaikki päähän päntätty tieto on erittäin tärkeää ihmisen ajattelulle ja ongelmanratkaisukyvylle. Turhaa tietoa siellä ei ole.

    Nostokoukku

    …älykkäimmät saavat vähemmän lapsia…

    On sanottu, että yliopisto on tehokkain ehkäisymenetelmä.

    MJO

    Aikoinaan peruskouluissa kinkerit oli tosi tärkeät. Opeteltiin ulkoa virsiä ja kaikenmaailman rukouksia.

    Onneksi tuollaisesta paskasta on päästy.

    Samaten vieraitten kieltenopetus perustui pitkälti sanojen ulkoa opetteluun. Tankero- ja rallienglanti oli Suomalaisen opetuksen tulos.
    Onneksi ei enää

    MJO

    On sanottu, että yliopisto on tehokkain ehkäisymenetelmä.

    Korkea elintaso on tehokkain syntyvyyden laskija.

    isaskar keturi

    ”Turhaa tietoa siellä ei ole.” Useimmilta puuttuu tarpeellinenkin ja tieto, jota ei tarvitse katoaa kyllä itsestään. Koulutuksen ajatus vain, että tietoa voidaan lyhyessä ajassa pumpata isot määrät opettamatta sen hyödyntämistä, on vääristynyt – viulullakaan ei tee mitään, ellei osaa soittaa.

    Rane2

    Nykyinen koulunkäynti ja opiskelu tietokoneineen ja tekoälyineen on nopeaa ja tehokasta.Kirjoittamalla tehdyt muistiinpanot ovat vanhanaikaisen vaivalloisia ja hitaita.Kuitenkin niiden käytön vähenemisellä on jokin vaikutus oppimistulosten huononemiseen.Tutkimustulosten valossa opitun uudelleen mieleenpalauttaminen on helpompaa kun on tehnyt muistiinpanot käsin kirjoittamalla…

    Miniblogi: Käsin kirjoitetut muistiinpanot auttavat oppimaan – LEEKKI LAB

    käpysonni käpysonni

    Suomessa on opetusministeriön lisäksi vielä sellainenkin turhake kuin opetushallitus, missä sadat vasemmistolaiset virkamiehet miettii, jos miettii, näitä opetusasioita. Kun Suomen pisatulokset on siitä huolimatta romahtaneet, niin missä on tulosvastuu? Pitäisi olla jonkunlainen tulosvastuu tästä, eli pitäisi potkia pois näitä virkamiehiä, kun ovat sössineet Suomen koululaitoksen tähän jamaan.

Esillä 10 vastausta, 4,521 - 4,530 (kaikkiaan 4,541)