Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 4,571 - 4,580 (kaikkiaan 4,580)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Visakallo Visakallo

    Kannattaa lukea koko juttu loppuun asti. Esim. uudempi 2,3 miljardin euron hyvitystuki on luotu kaikessa hiljaisuudessa. Pelkästään se on yli 62 -kertainen Metkan verrattuna. Näinhän se aina tahtoo edelleenkin mennä, että kaikkein pinimmät sintit nostetaan pintaan, jotta suuret kalat saavat uida rauhassa. Tässä suhteessa mikään ei ole Suomessa muuttunut sitten 1980-luvun.

    https://yle.fi/a/74-20220525?origin=rss

    konstapylkkerö2

    Tavan pulliaiset kustantaa noita yritystukia mm. sähköverojen kautta. Veroja maksetaan jopa verosta sähkössä . Samantyylistä tukea on siirtoverkkomaksut. Isot yhtiöt saa verohelpotuksia ja samaan aikaan yksityisten  sähkölaskut nousee. On se niin väärin !

    Lisäksi MO:t joutuu kustantamaan puun kantohinnoissa mm.  metsäteollisuuden palkankorotukset . Kun edunvalvonta on heikkoa , mitään parannusta tilanteeseen ei ole odotettavissa.

    Jovain Jovain

    Mitä sitten metsätalouden ja teollisuuden kannattavuudella tarkoitetaan. Valitettavasti yhteiskunnassa on kyykätty ja alijäämissä mennään. Siinä mielessä tuettuna tai ilman tukia, ihan sama. ”Jos tuki ei tuo uutta ja mullistavaa ja osoittautuu tavanomaiseksi säilyttäväksi teollisuuspolitiikaksi.” Niin kuin Etlan selvityksessä todetaan.

    Kurki Kurki

    Teollisuutta uhkaa sokki | Kauppalehti

    Kun markkinavoimat ei näy toimivan (ilmeisesti Kiinan juan ei kellu), joka heikentäisi euroa ja dollaria juaniin nähden ja nostaisi kiinalaista palkkatasoa, niin sitten 200% tullit Kiinan tuonnille.

    Perko

    Yli 100 miljoonan euron yritystuet valuvat turhan usein suuryhtiöiden taseisiin, kun samaan aikaan todellinen työ tehdään pienten alihankkijoiden ja koneyrittäjien selkänahasta. On kestämätöntä, että verovaroilla tuetaan jättiläisiä, jotka käyttävät asemaansa pienten toimijoiden polkemiseen lähes orjamaisilla ehdoilla.
    Tämä ei ole pelkkää taloutta, vaan järjestelmällistä alistamista, jossa pienyrittäjä on opetettu kantamaan riskit suuren kunnian nimissä ilman reilua korvausta. Tuet tulisi suunnata sinne, missä ne luovat uutta elinvoimaa ja itsenäisyyttä, ei pönkittämään vanhaa yli 100 vuotiasta ylivaltaa muiden kustannuksella.  Starttirahat tulisi jakaa alkaville yrityksille ja ajatuksille.

    Nostokoukku

    Tuo on ihmeellisintä yritystukemisessa, että uivat ravintolat ja diskot ovat tukilistan kärjessä. Onko tosiaan tuettava kymmenillä miljoonilla näiden baarimikkoja ja tiskijukkia, että ihmiset pääsevät ryyppäämään ja pilettämään.

    Ilmeisesti häveliäisyyssyistä listassa ei ole mukana supersaastuttaja Finnairin saamia valtiontukia ja avustuksia. Jos ne olisivat mukana, summa tuplaantuisi.

    Kurki Kurki

    Tällä Nobel-voittajalla on puuteelliset tiedot Suomen valtarakenteista. Luulee että Suomi on länsimainen demokratia, missä hallituksella olisi kaikki valta.

    Suomessa päätäntävallasta 90% on beljakovilaisella ay-liikkeella, joka pitää jarrut päällä tuhoaa taloutta sisältä päin minkä kerkiää. Tosin tätä valtaa vähän kavennettiin pari vuotta sitten, mutta ei riittävästi. Siitäkin syntyi vastustavaa lakkoilua ja Metsägroupillekin  60 miljoonan menetykset.

    Viime vuosina tämä vallanpitäjä on aiheuttanut metsäteollisuudelle miljardien tappiot ja historiansa aikana tehtaillut Suomeen miljoonia työttömiä.

    Toisaalla samat beljakovilaiset (taistolaiset ollikaiset) voimat ovat ajamassa konkurssiin Suomen metsäteollisuutta ilmastomuutoksen ja luontokadon varjolla ja beljakovilainen tyhmä kansa tukee.

     

     

    Scientist Scientist

    Nämä luvut graafissa ovat 6v kumulatiibisia summia ! Voitaisiin tietysti luopua mutta mm Saksan valtio maksaa omille yrityksille en reiluja tukia , mm autoteollisuudelle. Samoin Kiina tulee runsaskätisesti yrityksiä.

    On jopa niille erityistukialueita. Yritystuet ovat viime vuosina lisääntyneet Euroopassa.

    Metsuri motokuski

    Niimpä. Tuohan on se syy miksi suomi ei voi yksipuolisesti luopua yrityistuista.  Se olisi kuolinkello suomalaiselle viennille. Millään ei pystytä kilpailemaan tuotteista joita joku toinen maa tukee ja toinen ei pääse samalle tasolle kilpailussa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Meillä on siis pysyvien yritystukien saajien kärjessä metsäyhtiöitä ja laivaliikennettä? Pitäisi tehdä ala- ja yrityskohtainen analyysi poistoja varten. Eri yrityksillä on erilainen kilpailuasema.

Esillä 10 vastausta, 4,571 - 4,580 (kaikkiaan 4,580)