Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 4,591 - 4,600 (kaikkiaan 4,602)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Rukopiikki

    Toki suomi voi hirttää itsensä kuinka kunnianhimoisesti haluaa.

    Tosiasia on se, että kun isoilla mailla alkaa EU:n määräämä tavoitevuosi lähetä, niin sitä siirretään 10-20 vuotta taasen eteenpäin.

    Metsuri motokuski

    Tuo on ihan varteenotettava skenaario.  Voi hyvinkin olla että määräaikaa lisätään mutta se vaatii taas yhteisen päätöksen EU:ssa. Voi olla että sen päätöksen saaminen ei ole helppo varsinkaan jos osa maista on päässyt tavoitteeseen. Kyllähän vihreän siirtymän hankkeet ja innovaatiot on yksi suuri ala josta kasvua voidaan repiä. Siinä suomi voisi olla edelläkävijä kun muualta sitä kasvua ei tahdo löytyä. Pelkään kyllä että kiina tässäkin korjaa potin. Sehän on kiinassa jo nyt yksi tärkeimmistä aloista joita tuetaan valtion toimesta avoimesti.

    Rukopiikki

    Aivan varmasti on helppo päätös. Suomi joka ainoana tehnyt kaiken aikataulussako sen estää ja alkaa poikkiteloin Saksalle ja Ranskalle. Konkurssikypsä suomi joka on muiden armopalojen varassa ja EU holhouksessa.

    Nostokoukku

    Saksa päättää, rupusakki nyökyttelee.

    MaalaisSeppo

    Päästöjen vähentämistavoitteeseen pääsyn suhteen taitaa kaikilla EU-mailla olla vaikeuksia. Suomella vähemmän kuin muilla, mutta omaan tavoitteseen (2035) tuskin pääsee. Oiva takaportti siitä lipeämiseen olisi EU:n tavoitteen siirto eteenpäin. Jos EU esittää siirtoa, Suomi tuskin hangoittelee, vaan salaa myhäilee. Siirtää sitten ommaansa vastaavasti.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Vuosi 2050 on 25 vuoden päässä eli aika kaukana. On ihan mahdollista että energiantuotantoon ja varastointiin sekä hiilen pysyviin teknisiin varastoihin on siihen mennessä kehitetty kustannustehokkaat ratkaisut.

    Kurki Kurki

    Ei siten ole ollut lakkoilua ja vienti seis Sipilän Kikyn lälkeen, josta metsäteollisuudelle on tullut miljardi tappiot. Viimeinen poliittinen lakko hallitusta vastaan aiheutti 60 miljoonan tappiot Metsägroupille.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Siirretty.

    Perko

    ELY-keskukset muuttuivat Elinvoimakeskuksiksi – Faktat pöytään
    Etelä-Karjala kuuluu nykyisin Kaakkois-Suomen elinvoimakeskukseen, jonka päätoimipaikka on Kouvolassa, mutta merkittävä toimipiste löytyy Lappeenrannasta.
    Henkilöstö: Keskuksessa työskentelee noin 450 asiantuntijaa. Koko Suomen elinvoimakeskuksissa on yhteensä lähes 2 000 työntekijää.
    Kustannukset: Viraston vuotuinen palkkasumma sivukuluineen on arviolta 25–30 miljoonaa euroa. Valtion asiantuntijan keskipalkka on noin 4 240 €/kk.
    Vaikuttavuus: Vaikka virasto on hallinnollinen, samanhenkilöstömäärän (450 hlö) moderni vientitehdas voisi tuottaa jopa 200–500 miljoonaa euroa vientituloja vuodessa.
    Elinvoimakeskus ei itse vie tuotteita, vaan se luo edellytyksiä alueen kasvulle jakamalla yritystukia ja kehittämällä infraa.  Sitä en  löytänyt!

    Nostokoukku

    Tähän on tulossa muutos. Maaliskuussa elinvoimakeskuksissa on aloitettu muutosneuvottelut. Joka seitsemättä uhkaa työn päättyminen. Saamme n. 300 uutta työtöntä entisten lisäksi kasvattamaan bkt:tä.

Esillä 10 vastausta, 4,591 - 4,600 (kaikkiaan 4,602)