Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 4,581 - 4,590 (kaikkiaan 4,602)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Kurki Kurki

    Motokuski on oikeassa.

    UPM:n yritystuet tulevat syystä että pelätään yrityksen jättävän Suomen. Toiminta ympäristö kun Suomessa on haastava. Vienti saattaa yhtäkkiä pysähtyä viikoiksi, jolle YPM ei voi mitään, kun hintakilpailukykyä heikennetään lakkoilemalla kilpailijamaita korkeampien palkakorotusten puolesta. Minä ehdotin tuon Kemin uuden Biotuotetehtaan paikaksi Torniojoen toista puolta. Siellä ei ole näitä Suomen ylimääräisiä kustannuksia, joita saattaa tulla muutaman vuoden aikana miljardeja.

    UPM saa yritystukia, kuten sähköistämistukea ja investointiavustuksia, pääasiassa poliittisten päätösten perusteella, joilla pyritään turvaamaan suomalaisen teollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä. Tuet on suunnattu erityisesti investointeihin, ja vaikka yhtiö on tehnyt suurta voittoa, tuet nähdään tapana tukea työllisyyttä ja pitää tuotanto Suomessa.
    Tässä keskeiset syyt UPM:n tukien taustalla:Kansainvälinen kilpailukyky: Tavoitteena on tasoittaa toimintaympäristöä suhteessa muiden maiden yrityksiin, jotka voivat saada vastaavia tai suurempia tukia investointien houkutteleminen: Valtio tukee suuria teollisia investointeja, kuten sellutehtaita, jotta ne toteutettaisiin Suomessa eikä ulkomailla.

    Sähköistämistuki: Yksi merkittävä tukimuoto on ollut sähköistämistuki, jolla on kompansoitu päästökaupan aiheuttamia sähkön hinnan nousuja teollisuudelle.

    Poliittinen päätöksenteko: Tuet perustuvat poliittisiin linjauksiin, joilla pyritään tukemaan perinteistä vientiteollisuutta.

    Apli

    Noh seuraava hallitus tuskin jakaa yritystukia yhtä reilusti kun nykyinen, saa UPM tyytyä vähempään tai ei saa ollenkaan, yhtiöhän ei ole juurikaan investoinut suomeen enää vaan lähinnä keskittynyt lopettamaan ja myymään tehtaita, toki jakaa samalla suht mukavia osinkoja.

    pihkatappi pihkatappi

    Norjan pohjoisosassa on sähköä kuluttavat uudet hankkeet kielletty ja niitä olisi ollut jonossa. On jo 60% lisää sähkönkulutusta luvitettu ja sähköntuotanto ei nyt siihen riitä. Tuulivoiman jättihanke (miljardi euroa) jäi toteutumatta, luonto ja matkailu sekä saamelaisalueet ilmeisesti olisi kärsimyt. Toivovat että saavat jossainvaiheessa Suomesta sähköä. Ehkä Suomessa olisi korkea aika prorisoida, minkälaista sähkönkulutusta kannattaa hyväksyä, missä on paras kansantaloudellinen tulos, kun sähköntuotanto ei kaikkeen riitä. No tätä täällä on jo puitu, mutta vaatii kyllä uudenlaista osaamista navikoida tukien ja lupien kanssa. Ainakin sähköautoilun tukeminen tuntuu järjettömältä, tilanteessa jossa sähkön riittämättömyys estää luomasta uusia työpaikkoja ja sähköautot tehdään muualla.

    Luin jonkun Lapinkansan jutun ja jäi siitä tämä mieleen. Norja muuten tukee voimakkaasti yksityisten sähkönkulutusta ja toisaalla torppaa sähköntuotantoa. Norjalaiset pärjäävät rahastonsa kanssa, eikä ole niin tarkkaa, mutta Suomessa tuollainen meno köyhdyttäisi meitä vielä nopeampaa tahtia.

    Rane2

    Fingrid näyttää myös ennakoivan epävarmuutta sähkön riittävyydessä…

    sahkon-riittavyys-24.9.-sahkomarkkinatoimikunta.pdf

    Nostokoukku

    Suomi tuleekin priorisoimaan sähkönkulutusta. Totta kai täältä autetaan Norjaa, jos heidän tatakeskukset tarvitsevat sähköä. Viedään me pakastimet pakkasella pihalle ja kannet auki. Ei ne pakkasilla sähköä tarvitse, tatakeskukset tarvitsevat. Tikitokki ja Vasepookki eivät muuten pyöri.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Sähköautoilu on siinä mielessä hyvä että se auttaa vähentämään fossiilipäästöjä.

    En tiedä auttaako turpeen julistaminen uusiutuvaksi ja sen irrottaminen päästökaupasta tässä kohtaa, koska veikkaan että IPCC vaatisi kuitenkin turpeen polton päästöt raportoitaviksi. Lisäksi energiaturpeen nostajia on enää vähän. Ehkä turpeen tulevaisuus on arvokkaammissa erikoistuotteissa. Ei energiaturpeen nostossa – paitsi pienessä määrin huoltovarmuuden nimissä.

    Visakallo Visakallo

    Kyllähän Suomi antoi pitkälle aivan omasta tahdostaan pettää itseään näissä turve- ja muissakin energia-asioissa. Saksa, Puola, Viro, ja moni muu maa polttavat hiiltä kuten ennenkin, ja pelkkä paperi EU:lle kerran vuodessa kuittaa sen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kaikilla EU-mailla on samat tavoitteet joskin määrät per maa vaihtelevat: vähentää päästöjään, käydä päästökauppaa ja säästää hiilinieluja.

    Metsuri motokuski

    Juuri näin. EU:lla on yhteinen päästötavoite ja sanktiot kaikilla samat.  Me vai  halusimme nopeuttaa pääsyä tavoitteeseen. Se on pienempi paha kuin että ei päästä tavoitteeseen ollenkaan. Siihen suomella ei ole taloudellista varaa sakkojen maksuun.  Usko  kyllä että suomikin joutuu tavoitetta lykkäämään lähemmäksi muita Euroopan maita.

    MaalaisSeppo

    Öljyn ja kaasun hinta on nousussa ja lisännee kivihiilen kulutusta Euroopassa. Nostaa myös kivihiilen ja päästökaupan hintaa. Ei siitä pelkästään jonkun paperin kuittaamisella selviä. Rahnaakin kuluu.

    Suomi selviää vähemmällä, kun kivihiiltä ei täällä pian polteta ollenkaan. Metsien hiilitasekin paranee tänä vuonna selvästi hakkuiden vähentyessä.

    Puun polton kaavailtua verotustakaan ei tule seuraavaan hallitusohjelmaan. Vihervasemmisto lämpimikseen pitää sitä esillä ennen vaaleja. Kaikkea höttöä tietysti muutkin esittää. Totuus tulee esiin vaalien jälkeen. Vihreäthän ennen pitivät hyvänä Helsingissä kihiilen polttoa, kun siitä tuli hyvin rahaa kaupungin kassaan. Nyt Helsinki käyttää paljon puuta. Ei Vihreät todellisuudessa halua siitä veroa maksaa.

Esillä 10 vastausta, 4,581 - 4,590 (kaikkiaan 4,602)