Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 4,611 - 4,620 (kaikkiaan 4,637)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Visakallo Visakallo

    Yläraja tulee siinä vaiheessa kun markkinoiden luottamus loppuu. 90-luvun laman alkaessa 1991 Suomen valtio oli lähes velaton, mutta jo loppuvuodesta 1992 oltiin jo aivan luottamuksen äärirajoilla. Uutta velkaa ei saanut markkinoilta kuin ”pikavippikorolla”. Nythän valmiit velkasummat ovat jo valmiiksi moninketaiset siihen aikaan verrattuna. Pahaa pelkään, että Suomen luottoluokitus putoaa vielä uudestaan tänä vuonna.

    Panu Panu

    Hesarissa oli juttua miten Puolan talous porskuttaa ja Suomen kyntää. Tuoreimman 2024 tilaston mukaan jokainen suomalainen maksaa EU:lle 55€ ja jokainen puolalainen saa EU:lta 77€ vuodessa. Näin tarkasteltuna summat eivät ole suuria mutta herää kysymys kuinka huonosti Suomen taloudella pitää mennä, jotta pääsemme tuohon nettosaajien klubiin? Vai meneekö tämä enemmänkin niin, että kun maat on kerran jaettu maksajiin ja saajiin niin se ei enää muutu?

    Ymmärrän muuten hyvin miksi Norja ei ole liittynyt EU:iin.

    Kurki Kurki

    Palautetaan mieliin miksi tuolloin Esko Ahon hallituksen aloittaessa Suomen velan saanti päätyi umpikujaan. Kukaan ei uskaltanut enää rahoittaa Suomea, sillä markan devalvaatio oli ilmeinen. Kun rahamarkkinat vapautettiin 1986, mutta ei laskettu kellumaan, niin suomalaiset saattoivat pelätessään markan heikkenemistä vaihtaa markkoja muihin valuutoihin, joka supistaa Suomen valuuttavarantoa. Siksi Suomen pankki tarvitsi valuuttalainaa, jotta vienti pystyttiin hoitamaan. Tämä tietenkin loi painetta markan arvolle, sillä devalvaatiossa lasketaan markan arvoa ja valuuttasijoittajat saavat voittoja. Minäkin vaihdoin markat dollareihin yhdessä vaiheessa ennen markan kelluttamista. Tämä suomalaisten valuuttakeinottelu ei yksin olisi kaatanut markkaa, mutta kun isot pojat tulivat mukaan, niin keinottelijat ottivat omansa. Esimerkiksi Soros  otti valtavat määrät markka velkaa ja muutti sen tilillään dollareiksi ja kun markka devalvoitui 40%, niin hän maksoi markkavelan pois ja tilille jäi 40% dollareista.

    Perussyy tietenkin markkaspekulaatioon tuli Holkerin hallituksen aikaisista  vientiteollisuuden 40% palkankorotuksista sillä, kun maailman talous taas normalisoitui 1989 ja hinnat laskivat rajusti boomin jälkeen, niin Suomen metsä-ja metalliteollisuus menivät rajusti tappiolle. Ainoa keino palauttaa hintakilpailukyky ja viennin veto oli markan arvon laskeminen eli devalvaatio, jossa palkat palautuivat talkaisin kilpailijamaiden tasolle. Jos ei olisi devalvoitu metsä-ja metalliseollisuuden vienti olisi loppunut ja olisi oltu Aleksei Beljakovin opin mukaisessa ”vallankumoukselle otollisessa tilassa”.

    Devaalvatiossa, joka piti siis tehdä 40% palkankorotusten vuoksi, suomalaisen yritystoiminnan ottamat valuuttavelat kasvoivat lähes 2-kertaiseksi ja kun nämä valuuttalainaajat eivät enää pystyneet hoitaamaan velkojaan, niin lainan välittäjät Pankit ajautuivat pankkikriisiin ja siitä sitten Suomen talous kokonaisuudessaan megalamaan ja saatiin 600 000 työtöntä.

    Kaikki tämä siis Holkerin hallituksen aikaisista vientiteollisuuden 40% palkankorotuksista johtuen.

    Jos palkkoja olisi nostettu kilpailijamaiden mukaan esimerkiksi Saksan mukaan 10 % Hokerin hallituksen neljän vuoden aikana, niin mitään tällaista Suomen historian pahinta megalaamaa ei olisi syntynyt, sillä vientiteollisuuden hintakilpailukyky olisi pysynyt kilpailijamaiden tasolla eikä devalvaatiotarvetta olisi ollut.

     

    Tolopainen Tolopainen

    Perus syy ongelmiin oli vahvan markan politiikka. Viinanen olisi voinut mennä Suomen pankista hakemaan markkoja, joita olisi painettu laakerit punaisena. Markan arvo olisi heikentynyt mutta ulkomaista velkaa ei olisi tarvinut ottaa. Helppoa ja yksinkertaista.

    Visakallo Visakallo

    Panu: ”Ymmärrän muuten hyvin miksi Norja ei ole liittynyt EU:iin.”

    Minkähän kokoinen muuten mahtaisi nyt ollakaan  Norjan EU-jäsenmaksu/asukas? Minulle ei kyllä ole ne laskentaperusteet oikein koskaan täysin avautuneet. Erityisesti se, että Ruotsin jäsenmaksu/asukas on ollut pienempi kuin Suomen. Olemmeko olleet tässäkin asiassa jotenkin hyväuskoisia hölmöjä?

    Nostokoukku

    Ei mitään hyväuskoisia hölmöjä, päinvstoin. Olemme päättäjiemme välityksellä kunnianhimoisia edelläkävijöitä.

    Kurki Kurki

    Perus syy ongelmiin oli vahvan markan politiikka.

    Aivan. Markasta tuli liian vahva 40% palkankorotuksilla.

    narisija

    Olisi mukava tietää millä alalla palkat nousivat tuon 40 % Holkerin hallituksen aikana, ei ainakaan paperiteollisuudessa muilla kuin suurimmilla päälliköilllä? Kuten edellä jo mainittiin, pääsyyllinen katastrofin oli kovanmarkan politiikka.

    Metsuri motokuski

    Nythän ei sitten ole mahdollisuutta devalvaatioon . Joten ongelmat pitää hoitaa muuten. Eikä se devalvaatiokaan olisi varmaan pelastus kun velkataakka alkaa olemaan aika muhkea. Velathan siinä vain kasvaisi kun arvo muuttuu huonoksi muihin valuuttoihin nähden.

    Nostokoukku

    En muista saaneeni koskaan 40%:n palkankorotusta. Lama-ajan muistan hyvin, joten kyllä tuon tason palkankorotus olisi mieleen jäänyt.

Esillä 10 vastausta, 4,611 - 4,620 (kaikkiaan 4,637)