Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 4,621 - 4,630 (kaikkiaan 4,637)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Kurki Kurki

    Nyt yhteisvaluutassa on vain sisäinen devalvaatio ainoa vaihtoehto korjata hintakilpailukykyä tai pitää palkkataso samana useampia vuosia ja odottaa, että kilpailijamaat nostavat omiaan.

    Narisijalle, että miksi Kalevi Sorsa oli vetäjänä Yhteikuntasopimuksessa palkkojen laskemiseseksi, jotta devalvaatio vältettäisiin, jos palkkataso oli oikea? Yhteiskuntasopimuksen vaikutuksen arveltiin riittävän markkinoille, mutta liittojohtajat Aitamurto, Lund ja Mäki torppasivat sen ja sen jälkeen markan arvoa laskettiin 15%, joka sekään ei riittänyt, markka päästettiin sitten kellumaan ja devalvoitui maksimissaan 40%. Minä avasin valuuttatilin ennen markan kelluntaa.

    Nostokoukku

    Mikä ammattikunta sai 40%:n palkankorotukset? En minä ainakaan.

    Kurki Kurki

    En minäkään, mutta rakennus ja vientialat saivat.

    Viimeinen Hokerin hallituksen aikainen palkkasopimus 1989 oli luokkaa 12%, josta valtiovarainministeri Erkki Liikasen proput paloivat ja kävi TV-iltauutisissa lukemnasssa madonluvut Suomen tulevaisuudelle.

    ”Suomi ei kestä näitä 10 % palkankorotuksia”.

    Kyllä nämä asiat tiedettiin. Sekin, että devalvaatio pitäisi estää keinolla millä hyvänsä eli pitää markka vakaana. Muuten kaikki romahtaa. Tätä aikaa ennen devalvaatiota voidaan sanoa vahvan markan politiikaksi ja on ymmärrettävääkin, sillä kyllä päättäjät tiesivät mitä siitä seuraa.

    Siksi Sorsakin yritti.

    Markasta tuli vahva rakennus- ja vientialojen 40% palkankorotuksilla Holkerin hallituksen aikana.

    Liittojohtajat tuhosivat markan pelastusoperaation.

    Odotan Tolopaiselta ja Narisijalta selitystä tuosta ”vahvan markan politiikastaan”. Holkerin hallituksella oli vakaan markan politiikka eli kilpailijamaiden mukaiset palkankorotukset, mutta beljakovilainen ay-liike teki 40 % palkankorotuksilla markasta vahvan.

     

    Visakallo Visakallo

    Asiat olivat juuri kuten Kurki tuossa edellä kirjoitti. Kyllähän se Holkerin hallituksen aika oli melkoista. Minullekin löivät ihan hervottoman summan rahaa käteen, että pääsivät yhdestä maanviljelijästä eroon! Siitä on jo 37 vuotta, mutta se tuntuu edelleen epätodelliselta. Nykyään on tehtyy vastaavia, mutta valtiolle paljon vielä kalliimpia temppuja vihreän siirtymän nimissä.

    Apli

    Nythän Ay liikkeessä on mukana enää 51% noin palkansaajista, eli itseasissa melko vähän enää, nuoria ei liiton toiminnat enää kiinnosta. YTK ja muut kassat kasvattaneet jäsenmääriään. Sinänsä hiukan turhaa etsiä syyllisiä suomen velkaantuneisuuteen ja huonoon talouskasvuun, nyt pitää katsoa eteenpäin ja tehdä tarvittavat ratkaisut vaikka ne ei varmasti tunnu kansalaisilta mukavilta, ripaus talvisodan henkeä ei ole pahitteeksi.

    pihkatappi pihkatappi

    https://ek.fi/ajankohtaista/tiedotteet/kasvua-ja-jopa-20-miljardin-investointipotentiaali-suomeen-yhdeksan-ratkaisua-yhteiskunnan-haavoittuvuuksien-purkuun/

    Tuossa on ainakin uusia vaihtoehtoja, joissa tietysti rahaa palaa. Ei se kaikki politiikka ole muutaman kymmenen miljoonan leikkauksia, joiden julistusten takia koko kotimaan uutiset on jäänyt itsellä lukematta. Tarvitaan lisää velkaa ja höpöhankkeet jäihin sekä miljardien leikkaukset nykyisestä hyvinvoinnista.

    Scientist Scientist

    EKn hankkeet on ihan hyviä pääosin ja osin ehkä jo toteutumassa. Mutta näyttää EK myös kinuavan rahaa valtiolta huolto varmuuden nimissä. Ja kun sitä rahaa ei juuri valtiolle tule kuin veroja korottamalla. Miksi yksityinen sektori ei toteuta näitä omilla ja pankkien rahoilla.

    Kun tätä kasvua kovasti halutaan niin mihin unohdetaan maailman nopeimmin kasvava elinkeino, matkailu. Maailmassa 40% uusista työpaikoista syntyy sinne.

    Tolopainen Tolopainen

    Kun jenkit ovat nyt kovasti ihastuneet Nokiaan, sen markkina-arvo voi jälkeen nousta satoihin miljardeihin. Valtio voi silloin osakkeet myymällä puolittaa velkansa. Nokia oli parhaimillaan 300mrd€ arvoinen.

    Metsuri motokuski

    Mitä se velan lyhennys auttaa jos emme muuta elintapoja. Kohta se lainataakka olisi saman suuruinen kun nytkin elämme koko ajan velaksi. Valtion omaisuuden myyntiin on typerä toimi jos toimintatapoihin ei tule muutosta.

    Nostokoukku

    Nokian uusin johtaja taidettiin valita valmistelemaan tätä kauppaa.

Esillä 10 vastausta, 4,621 - 4,630 (kaikkiaan 4,637)