Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 4,641 - 4,650 (kaikkiaan 4,655)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • MaalaisSeppo

    Ei oikein avaudu, mitä Tolopainen tarkoittaa. Kyllä minulle tuli eläke jo hyvissä ajoin ennen Vappua.

    Visakallo Visakallo

    Miljonäärit ovat tunnetusti hyvin tarkkoja raha-asioissa. -Eiväthän he muuten olisikaan miljonäärejä.

    Tolopainen Tolopainen

    Minulle tulee eläke vasta huomenna. Vaikea osallistua kulutusjuhliin vappuna kun rahat on melassa. Tämä Suomen järjestelmä on sellainen, että yhtiö, johon on viimeksi maksanut eläkemaksut maksaa koko eläkkeen.

    Visakallo Visakallo

    Melahan minunkin eläkkeen maksaa tänään tai huomenna. Meikäläisen eläkeen maksut eivät tosin aiheuta mitään  stressiä.

    Tolopainen Tolopainen

    Niin jos rouva antaa vain käyttörahaa, eipä sillä silloin ole merkitystä.

    MaalaisSeppo

    Kokemus puhuu.

    narisija

    Aikanaan kun oli TEL ja LEL, tellin maksama eläkke laskettiin 4 viimeisen vuoden ansion, joista otettiin 2 parasta vuotta, perusteella. LEL – eläkkeet sensijaan maksettiin koko työuran ansion perusteella. Siinäkin ”jätkää” kuritettiin, heistä kun isoin osa kuului lellin piiriin. Telliläisten työuran parhaat ansiot yleensä ajoittui sen viimeisille vuosiin.

    Visakallo Visakallo

    Eipä sekaannu rouva meikäläisen rahoihin enkä minä hänen. Tarkoitin vain sitä, että meikäläisen eläke on vain hitusia Tolopaisen eläkkeeseen verrattuna.

    Nostokoukku

    Ja minun eläke todennäköisesti hitusia Visan eläkkeestä. Mutta se on hyvä puoli, että ei sekaannu emäntä minunkaan rahoihin. Kas kun niitä ei oikeastaan ole. Toista se on Tolopaisen sedällä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jakob Donner-Amnell LinkedIn, tänään 4.5.26:

    ”… Ruotsin Metry:n (Skogsindustrierna) julkaiseman tiiviin katsauksen alan tuotannosta ja taloudesta. Se koskee pääosin viime vuotta, mutta v. 2026 alkukin on huomioitu. Suuria paljastuksia tai yllätyksiä siinä ei toki ole, mutta on hyvä saada tarkkaa dataa ilman kaunistelua ja lupauksia pian koittavasta käänteestä. Ei siis kovin hyvin mene tuotanto- ja talouslukujen valossa. Alan viennin arvo väheni 5,7 % 2025 (vrt 2024), vaikka sellun vientivolyymi kasvoi. Alemmat selluhinnat, vähäisemmät kartonki/paperivolyymit ja epäedulliset valuuttakurssit pääsyinä. Samat trendit jatkuneet myös 2026.

    Alan globaalin kilpailutilanteen hahmottamisen kannalta tärkeän pikku yllätyksen raportti kyllä tarjoaa. Tilanteen kiristymistä ja tuotehintojen huonoutta valaistaan kertomalla, että Kiinan kartongin tuonti Eurooppaan kasvoi 11,5 % 2025 ja Brasilian markkinasellun tuonti Eurooppaan kasvoi 4,5 %. Kummastakin trendistä on toki liikkunut uskottavia markkina-anekdootteja, mutta selvät luvut ovat tähän asti puuttuneet. Raportin johtopäätös on, että Ruotsin metsäteollisuuden lähiaikojen jatkonäkymä ei ole kirkastumassa, pikemmin päinvastoin.”

     

Esillä 10 vastausta, 4,641 - 4,650 (kaikkiaan 4,655)