Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 4,681 - 4,690 (kaikkiaan 4,691)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Visakallo Visakallo

    Perko on kyllä kieltämättä niin viisas, että pystyy tekemään mahdottomankin mahdolliseksi.

    Perko

    Tolopaisen oletus on suuresti liioiteltu. Pakkohoidon aikainen  oikaisu  teettää mehässä jonkiverran propsiriukuja, mutta pyrkimys on päästä kokonaan sahatukki valikoimalla markkinoille.  Hämmästyttävän helposti puusto toipuu riistosta mutta näkyy vielä pitkään.   Tuossa ”seppä ” asiassa olet  puolittain oikeassa, olen saanut muutaman taidon  käytettäväksi  ehkä monen puutten korvikkeksi.  Tai sitten luulen niin.

    Tappamisen ole tyystin hylännyt kun  järki hieman kehittyi. Siitä taisin jo mainita,  että maanpuolustusta en ole hylännyt kalustonkaan osalta. koulutusaikaan oli maan parasta  tikkakoskelaiata mannekkinia, palkinto on laatikossa tallessa.

    Tuokin pitää hinnoissa paikkansa jo monia vuosikymmeniä sitten  ostaja sanoi ettei opiskeluani keskeytetä  hankintakaupan takia hän maksaa  pystykaupasta saman kuin  hankintana ja naapuri saa samalla tuloa.  Oli siinä tolkun mies!

    Visakallo Visakallo

    Niinhän se on Peko nykyäänkin, että hyvästä pystykaupasta saa puista paremman hinnan kuin hankintapasta.

    Jovain Jovain

    Ne taitaa olla massiiviset tulonsiirrot, joilla metsäklusteria ja yhteiskuntaa ohjataan. Riittääkö kuitumetsät yhteiskuntahyvään ja riittääkö kuitumetsät yhteiskuntahyvän ylläpitoon. Näin ilmeisesti ajatellaan ja kun toisaalta kysymys on valtavista tulonsiirroista elinkeinoelämän hyväksi. Jospa se onkin tehoton tapa vastata kilpailuun, muodostuu alijäämäiseksi ja kun kysymys on etuuksista yhteiskunnassa ja siinä mielessä vastaa lähinnä kotimaiseen kysyntään hyvinvoinnista. Ei kai tukki arvopuuna ja tukin moninkertainen hinta, voi muodostua vientimarkkinan esteeksi. Tukilla on hintansa, on markkinansa ja on myös jalostusarvonsa, mutta uhkaa myös suomen metsissä muodostua katoavaksi luonnonvaraksi.

    Perko

    Palsta Vahti vaati siirron!

    Nykyisen hehtaari tuottaa pääasiassa kuitupuuta 20 -40 v, joka jalostetaan markkinaselluksi, sen voi käytännössä A J  testata.
    Sellun vientihinta on tyypillisesti 600–900 €/tonni /ha / 30 vuodessa. Yksi hehtaari tuotoksena kiertoajan keskiarvona vähän arvonlisää suhteessa volyymiin. Mitä hyötyä siitä massasta on myyjälle?
    Arvonlisä valuu teollisuuden prosessiin ja logistiikkaan. Paikallinen hyöty on pieni, koska kuitupuun kantohinta on alhainen (n. 20 €/m³) puunmyyjä kustantaa tanssin.  Sellun poliittiset työtaistelut tuhosi lopuksi   koko toiminnan talouden.
    Mekaaninen jatkojalostus on nopeaa. Työn, suunnittelun ja uuden teknologian osuus on suuri.  Metsänomistajalle maksettava korkeampi tukkipuun hinta (n. 70–80 €/m³) mahtuu silti kannattavaan vientiketjuun.
    Mekaanisen puolen vientituotto hehtaaria kohden on korkealla jalostusasteella (1 280 €/ vuosi) moninkertainen verrattuna matalan jalostusasteen selluntuotantoon. Jatkuva kasvatus mahdollistaa tämän korkean tuoton, koska se maksimoi tukkipuun saannon ja välttää jaksollisen mallin kalliit ja tuottamattomat alkuvuodet.  Se on sama millä menetelmällä  saa puut tukiksi ei haittaa mutta on havaittu  metsässä   jatkuva kasvatus nykyisistä  tunnetuista on  tuottavin.  Onko  jollain  tiedossa  joku muu systeemi ?   se sopii mainiosti.

    Perko

    Metsäsijoittaja maksaa tällä hetkellä Suomessa noin 25–30-kertaisesti  ( P/E  30) metsän vuotuisen tuoton verran saadakseen omistukseensa kyseisen palstan. Tämä vahvistaa aiemman: pääoma on kallis suhteessa siitä saatavaan rahalliseen tulokseen, ellei jalostusarvoa ja puun hintaa saada nousemaan.

    konstapylkkerö2

    Harsintametsätalous ei tuota tukkipuuta paremmin kuin tasaikäinen kasvatus. Toimii lisäksi  riittävän hyvin vain harvoilla kasvupaikoilla sopivissa olosuhteissa. Siitä ei ole tuoton pelastajaksi .  Tukkipuun kasvatuksen lisääminen taimikosta lähtien on kannatettava päämäärä nykyisillä puutavaralajien hintaeroilla.  Aikaiset ensiharvennukset ja kulujen karsiminen uudistamisessa lisäävät MO:en taloudellista tulosta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsänkasvatusmenetelmät pois tästäkin ketjusta.

    Nordean korttidata ennustaa talouskasvun piristymistä. Datakeskuksia rakennetaan. Koronnostot euroalueella olisivat taas uusi myrkkypilleri taloudellemme.

    https://www.iltalehti.fi/talous/a/46ae9323-585a-420e-9632-b9a747470b97

    Rane2

    Keslan analyysin mukaan ihmisten tappaminen tarjoaa  bisnekselle paremmat tulevaisuuden näkymät kuin metsätalous.Todennäköisesti ovat oikeassa.

    Aikovat myydä metsäkoneiden valmistusoikeudet ja -välineet mutta pitävät tehdasrakennukset.Vähän hämäräksi jää että kun kuitenkin tarvitsevat kuormaimia ja perävaunuja esim.tuohon miinankylvökoneeseen,että ostavatko uudelta valmistajalta?

    Joensuulainen Kesla lopettaa traktori­varusteiden valmistuksen siviileille – keskittyy jatkossa puolustus­teollisuuteen | Kotimaa | Yle

    Reima Muristo

    Tässäkö tulevaisuus?

    https://yle.fi/a/74-20219797

    Järjestöjyrä, psychologi, iki-opiskelija. Liian helppoa ja houkuttelevaa alkaa täysin tuottamattomaksi, oletettavasti kykyä olisi muuhunkin.

Esillä 10 vastausta, 4,681 - 4,690 (kaikkiaan 4,691)