Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 4,961 - 4,970 (kaikkiaan 5,001)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Perko

    Pääsä laskuntaito on  ihmiselle suuri lahja jos sen saa jo koulussa. Se kehittää paljon muita vertailun kykyjä vaikka ventti-korttipelissä.  Pitää  huijareita  loitolla. Matematiikka riisuu työstä ”turhan hien” ja jättää jäljelle vain puhtaan viestin ja totuuden. Se estää meitä tulemasta huijatuksi vieraallakin kielellä, koska luvut ja faktat eivät valehtele silloinkaan, kun sanat yrittävät niin tehdä.  Harmikseni  päässäläskua  niin vähän harrastetaan.

    isaskar keturi

    Opetushallitus on juuri tekemässä sopimuksen tietojärjestelmästä, joka maksaa 10 milj./vuosi. Sinne ne rahat häviävät…

    Päässälasku knoppi – viitoseen päättyvät kaksinumeroiset luvut kerrottuna itsellään on aina = ensimmäinen numero x (ensimmäinen numero+1) ja perään 25. Esim. 75×75=5625

    Nostokoukku

    Tietokoneet keksittiin aikoinaan varmaankin Sisiliassa. Kun sen koukun kerran nielaiset, koskaan et pääse irti. Aina tulee tarjous ( päivitys ), josta et voi kieltäytyä.

    Visakallo Visakallo

    Kun muistelee 1990-luvun lamaa, niin nousu ei vielä alkanut marraskuun 1992 devalvaation, vaan vasta syyskuun 1993 markan kellumaan päästön jälkeen. Sitä oli kyllä tavallisen kansalaisen silloin hyvin vaikea uskoa, kun työttömyys paheni edelleen, ja moni putosi ansiosidonnaiselta peruspäivärahalle. Työttömiä oli toukokuussa 1994 512 000, ja työttömyysaste 19,9 %. Kuusitukista sai noihin aikoihin saman verran kun 1990 kuidusta. Onneksi silloin laman alkaessa vuonna 1990 valtio oli käytännössä vielä velaton.

    narisija

    Päässälaskutaito on ihmiselle suuri lahja,,,

    Näin on ja yleensäkin matematiikka, monenlaista ongelmaa pystyy ratkomaan, kun tietää miten lasketaan. Itseasiassa matematiikkan, tasogeometrian ja trigonometrian hallinta on monissa ammateissa ehdoton edellytys.

    MaalaisSeppo

    Yksi Suomen nousun elementeistä oli liittyminen Natoin. Suorat kustannukset ovat n 100 Milj€/a. Uskon, että ko kulut tulee reilusti kuitattua jo Valtion lainojen koroissa. Olisivat suuremman maariskin takia ilman Natoa korkeammat.

    Nato on mahdollistanut Suomen puolustusvälineteollisuusen nousun. Ulkomaiset investoinnitkin tänne ovat nousussa. Ilman Natoa olisivat pienemmät. Vielä ei kuitenkaan ole ollut voimakasta kasvua. Katsotaan, kun Venäjä kunnolla kurjistuu.

    Reima Muristo

    Sisu työllistää enemmän eurooppalaisia kuin suomalaisia. Myydään valmistus lisenssi ja tekniikka tulee Saksasta MB.
    Outoa on että Suomessa ei pystytä tekemään vaatteita puolustusvoimille, lähes kaikki tulee Kiinasta. ”Kotimaisista” kengistä murenee pohjat lähes välittömästi kun ottaa laatikosta.

    Tolopainen Tolopainen

    Ylen uutisista näkee miten lukiot ovat keinotelleet ulkomaisilla opiskelijoilla, kun rahoitus on sidottu opiskelijamäärään. Mikään ei voi olla kalliimpi rahoitusmalli kuin tuo. Tulee paljon halvemmaksi laskea oppilasmäärä vaatimusta ja maksaa vain suomalaisten opiskelijoiden koulutus. Ei nuo kiinalaiset tule tänne opiskelemaan vaan lomalle. Ovat nimellisesti opiskelemassa. Suomalaisella todistuksella ei tee mitään Kiinassa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    En tiedä koskeeko kaikkia, mutta osa noista lukioon muualta tulleista tähtää suomalaiseen ammatti- tai yliopistotutkintoon. Näistä on osa ilmaisia ja osa maksullisia, ainakin jos ei ole EU-kansalainen. Lieveilmiöt kuten kielikursseilla ja välityspalkkioilla rahastaminen ovat ikäviä.

    Osa näistä opiskelijoista kotoutuu Suomeen, joten ei ilmiö pelkästään negatiivinen ole. Omanlaisensa osio maahanmuuttoa. Tavallaan myös koulutusvientiä, vaikka toteutus on kotimaassa, jos opiskelijat rahoittavat itse alkuvaiheen opinnot.

    Varmaan ulkomaalaisista tulijoista huolimatta lukioverkkoa ei voida pitää nykyisen kokoisena. Radiossa kerrottiin että asiassa voi auttaa naapurikuntien lukioiden yhdistymiset ja etäopetus.

    Panu Panu

    Hesarissa on jttu maksumuurin takana (en ole maksanut), jossa kerrotaan että Tanskassa työttömät joutuvat ”risusavottaan” tukien vastineeksi. Kommenttiosastolla on luonnollisesti runsaasti kritiikkiä mutta myös ajatusta kannattavia.

    Turhan työn teettämisessä ei varmaan ole järkeä mutta kyllä tuosta vastikkeellisuudesta voisi saada väylän työllistymiseen. Esim. siten että olisi paljon eri työlajeja mistä valita ja valtio tarjoaisi halukkaille koulutusta esim. metsän istutus- ja raivaushommiin ja näitä hommia pääsisi sitten tekemään. Aluksi Metsähallituksen maille, myöhemmin ehkä muuallekin.

    Sitten tietysti alkaisi huuto, että työttömät vievät meidän työt. 🙂

Esillä 10 vastausta, 4,961 - 4,970 (kaikkiaan 5,001)