Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

  • Tämä aihe sisältää 5,071 vastausta, 80 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Nostokoukku toimesta.
Esillä 10 vastausta, 5,051 - 5,060 (kaikkiaan 5,071)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Nostokoukku

    Turku-Helsinki välin kulkemisen nopeutuminen 10-15 minuutilla ei syrjäseutuja kyllä elätä kasvavina verotuloina. Laskelmien mukaan ei tienaa edes ratahankkeen vaatimia rahoja koskaan takaisin. Ainoa perustelu on etelän velttojen ainainen kiire.

    Metsuri motokuski

    Niin. Tuohan on se yleisin ktitiikki jonka kuulee. Aika ei ole se ainoa peruste. On myös ratavuorojen lisäys ja suurempien ihmismassojen joustavampi liikkuvuus. Aikoinaan oli paljon kritiikkiä Helsingin metrosta tai Tampereen metrosta. Eipä taida sellaisia ihmismääriä oikein muuten pystyä liikuttelemaan kuin mitä raiteilla pystytään kuivalla maalla.

    Visakallo Visakallo

    Kaikki liikennehankkeet ovat omalla tavallaan aina perusteltuja, mutta Suomessa tuntuu olevan yleinen ongelma, ettei isoille hankkeille tehdä kunnollista kokonaisvaikutusarviota, tai jos tehdään, se vedätetäänkin sellaiseksi, että hanke saadaan varmasti näyttämään kannattavalta. Länsiradan yhteydessä on jäänyt aika vähälle huomiolle se, että sen pelkkä suunnittelu syö kunnossapidon varat muilta liikenneväyliltä moneksi vuodeksi. Muistamme, kuinka silloin ”vanhaan hyvään aikaan” rakennettiin E18 moottoritietä Turun ja Vaalimaan välille. Tärkein peruste ko. tielle oli itärajan kilometrejä pitkät rekkajonot, kun maailmalta rahdattiin laivoilla uusia autoja Hangon satamaan, vietäväksi ne sieltä rekoilla Venäjälle. Kyllä jo silloin vakavasti varoitettiin, että Venäjällä oli jo silloin Suomenlahdella uusien satamien rakennustyöt käynnissä, ja että autot toimitetaan jatkossa suoraan sinne. Mikään ei kääntänyt silloin senaikaisten päättäjien päitä. Suomi kun on tunnetusti aina vain yhden totuuden maa kerrallaan.  Nyt on sitten Haminan ja Vaalimaan välillä 40 kilometriä lähes autiota moottoritietä. Monikaan ei tunnu enää muistavan, miksi koko mootoritie ylipäätään sinne rakennettiin. Suosittelen joskus ajamaan sen välin katsomaan, mitä Vaalimaalle ja Vironlahdelle kuuluu nykyään…

    Metsuri motokuski

    Varmaan on noinkin. Mutta olisikohan suomi kehittynyt edes nykyiseksi suomeksi jos kaikissa oltaisiin ylivarovaisia. Tuskin vaalimaan tie oli vuoteen 2022 asti ongelma. Eikä se ole nytkään.  Uskon että tie kyllä hankki itsensä erilaisilla satama ja muilla maksuilla. Jälkiviisas on aina hyve.

    Täällä keski-suomessa ollaan vieläkin katkeria kun pönttövuoren tunneli tehtiin savon radalle kun sitä kautta savolaiset pääsivät keski-suomeen.

    Maamies Maamies

    Turun rata eikä Helsingin hallihanke ei auta Suomen syrjäseutuja muuta kuin mahdollisesti muutaman reppurin rakentamisaikaisena työpaikkana. Hankkeet pikemmin kiihdyttävät pieneltä osaltaan keskittymiskehitystä ja alueiden tyhjentymistä.

    Metsuri motokuski

    Kyllä ne auttaa. Tuo osa suomesta on alue joka tuo suurimmat verotuotot valtiolle joka jakaa niitä sitten tukina ympäri Suomea.  Eipä Lapissa taida olla kuin yksi kunta jossa verotulot ovat suuremmat kuin menot. Kittilä. Koillismaa on nimensäveroinen nälkämaa joka elää täysin yhteiskunnan turvin.

    Nostokoukku

    Kuinka junamatkan ajallinen lyheneminen 10-15 minuuttia lisää verotuloja? Tämä laskukaava tulisi saattaa Eu:n tietoon, niin alkaisi sieltäkin tukieuroja ropista.

    Metsuri motokuski

    Ei se aika lisääkään vaan rata lisää liikenne kapasiteettia.

    mettämiäs

    En ole ennen tiennytkään, että Tampereella on metro.

    Visakallo Visakallo

    Minulla lyö nyt vähän tyhjää, eli miten Länsirata lisää verotuloja, joita sitten jaetaisiin tukina muihin maakuntiin?

Esillä 10 vastausta, 5,051 - 5,060 (kaikkiaan 5,071)