Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 5,041 - 5,050 (kaikkiaan 5,067)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Metsuri motokuski

    Ymmärrän tuo nostokoukun suhtautumisen 35 milj lobbaukseen joka onkin hyvin törkeä temppu. Nykyisillä tiedoilla. Mutta on myös hyvä muistaa asian suhteellisuus koko Suomen velkataakkaan. Se taitaa olla prosentin kymmenyksiä.  Olen Hjallis Harkimon kanssa samaa mieltä että velkataakkaa ei Suomessa ymmärretä ja sen hoitaminen ei ihan noilla näpertelyillä korjaannu mitä oppositio ja hallitus esittävät.

    Suomen pelkät korkomenot ovat 6000 milj euroa ja siinä 35 milj on melko vähän.

    Nostokoukku

    Vielä vähemmän on 4 miljoonaa, jonka ministeri poisti yliopistoilta sosiaalialan tutkimushankkeista. Perusteluina, että rahaa ei ole. No tähän Petteri Orbanin kaverin hankkeeseen rahaa taas on. Ja aivan joutavaan ja turhaan hankkeeseen. Siihen, että jotkut pääsevät tuuppimaan toisiaan kaukalossa tai hyppimään paidatta siideritölkki kädessä tasakäpälää johonkin konserttiin.

    käpysonni käpysonni

    Edit. Asiani jo mainittu.

    MaalaisSeppo

    Helsinki Garden hanke tulee peruuntumaan. Ei siihen yksityinen raha enää koske pitkällä tikullakaan. Hanke pidetään jotenkuten hengissä, kunnes tulee sopivampi hetki ilmoittaa sen hautaamisesta ja hankeyhtiön konkurssista.

    Tämä hanke aiheuttaa myös synkän näkymän Turun tunnin juna-hankkeelle. Eiköhän sekin kaadu samassa rytäkässä ja Orpo saa mennä maitojunalla Turkuun vanhaa rataa pitkin.

    Persut saavat näistä pisteet. Vm:n laskelmathan ovat osoittaneet molemmat hankkeet kannattamattomiksi. Lulu Ranne on myös suhtautunut epäilevästi tähän tunnin junaan. Nyt olisi hänelle sopiva hetki nostaa koko hanke uudelleen arvioitavaksi, kun Orpo on kanveesin rajamailla odottaen armoniskua.

    Nostokoukku

    Hallihankkeen kaatumisen ei pitäisi pelastaa Petteri Orbania. Enää ei auta ilmoitus ”Ei vaineskaan”. Moka tuli jo tehtyä. Tunninjunan on Eu katsonut myös kannattamattomaksi. Siitä huolimatta sitä ajetaan kuin käärmettä pulloon. Monet asiantuntijat pitävät Jäämerenrataa huomattavasti kannattavampana.

    Visakallo Visakallo

    Minäkin pidän sitä Jäämen rataa valtakunnan tasolla huomattavasti tärkeämpänä, ja siihen ymmärtääkseni EU:kin suhtautuisi myönteisemmin. Itämeri on ennenkin ollut lukossa, ja Suomea jouduttiin silloin huoltamman Petsamon sataman kautta. Hartolankin miehiä sekä kuorma-autoja oli silloin rakentamassa Petsamon tietä. Se oli silloin sellaista aikaa, että Petsamon ja Lissabonin satamat olivat Euroopan ainoat vapaasti toimivat satamat.

    MaalaisSeppo

    Porot lyttäävät Jäämeren radan. Alkuperäiskansa nääs.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jäämeren rata kulkisi Kemijärveltä Kirkkoniemeen? Sille on ehkä etsittävä geopoliittisesti turvallisempia vaihtoehtoja. Ei välttämättä tarvitse mennä Suomen poronhoitoalueelle, vaan käytetään Ruotsin poronhoitoalueella kulkevia valmiita ratoja.

    Rata Kolari – Tromssa palvelisi samalla Käsivarren alueen matkailua. Haaparannasta kohti Norjan rannikkoa? Kolari – Narvik -reitillä tarvitaan ehkä lyhyin pätkä uutta rataa? Pohjois-Ruotsissahan on rautateitä Kiirunan kaivosten vuoksi. Silta Merenkurkun yli tai tunneli sen alitse. Tunneli Tallinnaan? Nykyisenä drooniaikana tunnelit alkavat varmasti kiinnostaa vaihtoehtoina entistä enemmän.

    Metsuri motokuski

    Kyllähän se tunnin juna hanke ja jäämeren ratahanke ovat kumpikin tärkeitä. Kummassakin on perusteet vähän eri. Jäämeren ratahankkeessa on valtakunnan huoltovarmuus ja se tietenkin on aina priorisointi yksi.  Turun rarahankkeessa on kyse etelä-suomen ja oikeastaan ainoiden todellisten kasvukeskusten liikkumisesta ja sen sujuvuudesta. Kumpikin hanke on ehdottoman tärkeitä mutta nyt taitaa olla taloudellisesti sellainen tilanne että valtion rahakirstu on niin vajaa että rahoitukselle ei tällä hetkellä ole perustetta. Kunnilla rahaa tuntuu löytyvän kun ovat suhtautuneet hankkeeseen positiivisesti.  Totuus on kuitenkin se että on aika tärkeätä pitää suomen kasvukeskusten liikkuminen hanskassa sillä nehän rahat tuovat ja hankkivat muualle Suomeen.  On kuitenkin aika vähän niitä alueita muualla suomessa jotka pystyvät tienaamaan enemmän kuin kuluttavat. Eli rahoittamaan verorahoilla muun suomen toimintaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tulee Länsirata tai ei, ilmeisesti Turun suuntaan menevää vanhaa rataa on joka tapauksessa parannettava, on korjausvelkaa.

Esillä 10 vastausta, 5,041 - 5,050 (kaikkiaan 5,067)