Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 5,111 - 5,120 (kaikkiaan 5,142)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Visakallo Visakallo

    Täälläpäin Päijät-Hämeen maakuntakaavaan on Savon oikorata piirretty jo Lusissa kolmanteen paikkaan. Rata tuskin ihan näillä näppäimillä tpoteutuu, mutta niille maaomistajille ja asukkaille, joiden nurkkiin tuommoisten viivojen vetäminen karttoihin aiheuttaa kyllä kohtuutontakin haittaa. Historia toistaa täällä itseään, kun Uuno Turhapuro jo 40 vuotta sitten maalle muuttaessaan oli pitämässä viivotinta, kun taululle vedettiin moottoritien linjaus, mutta Uuno pitikin peukaloaan kylän kohdalla, ja moottoritiehen tuli mutka! Jottei yhtälö jäisi vajaaksi, myös 2×400 KV+220 KV Harjulinjaa sovitellaan nyt samaan kylään!

    Tolopainen Tolopainen

    Onko Visakallo mies Murakasta. Eli murakka mies.

    Visakallo Visakallo

    Ei aivan sieltä, mutta sieltä suunnalta kuitenkin.

    Tolopainen Tolopainen

    Siellä on joku visakoivun kasvattaja. Oli radiossa pari kuukautta sitten.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Vähän yllättävä tuo tieto että Kanadassa lämmitetään maakaasulla eikä biomassalla.

    *

    Stephenin mukaan suomalaisten teknologioiden ja käytännön toteutusosaamisen mahdollisuudet Kanadan vientimarkkinoilla ovat valtavat.

    –Esimerkiksi lämmitysjärjestelmiä toteuttavia yrityksiä ja insinöörejä on Kanadassa hyvin vähän. Suomessa puolestaan on alan merkittäviä teknologioita ja asiantuntijatiimejä, joiden kanssa toimitaan jo nyt ison mittakaavan yhteistyöprojekteissa, hän kertoo.

    https://www.joensuu.fi/ajankohtaista/artikkelit/suomalaista-metsaoppia-kanadaan/

    Tolopainen Tolopainen

    Ilmalämpöpumppujen kylmäaine vaihtuu propaaniksi. Sehän on herkästi syttyvä aine. On kyseenalaista ostanko enää uusia lämpöpumppuja kun nykyisistä aika jättää.

    Visakallo Visakallo

    Kanadan metsänhoitoahan on Suomen ympäristöväen keskuudessa pidetty jo kauan suorastaan esimerkillisenä. Nyt pitää muisttaa, ettei vain kukaan lipsu linjasta!

    Visakallo Visakallo

    Suomi ajoi aivan turhaan oman turpeen energiakäytönsä alas, kun EU näkyy nyt höllentävän päästökauppaansa. Tämä johtuu pääasiassa kivi- ja ruskohiiltä  käyttävistä Saksasta ja Puolasta, vaikka sitä ei aivan ääneen sanotakaan. Tämä kyllä jo alunperin tiedettiin, mutta ne äänet vainnettiin hyvin tehokkaasti.

    Apli

    Myös maakaasua halutaan käyttää yhä enemmän, nykyisen kaltainen päästökauppa voi tulla tiensä päähän, mallia otetaan USA jossa se on Trump kaudella siirtynyt suosimaan fossiilista energiaa. Sääli tuo turve, mutta se juna meni jo.

    Tolopainen Tolopainen

    Sehän on tietenkin keksitty ongelma, että meillä on 10mrd€ ero julkisissa tuloissa ja menoissa. Rahaa jaetaan hyvin reippaasti joutavuuksiin. Esim.järjestöjen tuet ovat 2.5mrd€/y, kuntien hallintoon 2.5mrd€/y. Sote menot 25mrd€, nehän on pääosin palkkamenoja. Ei ole kovin vaikeaa leikata 80mrd€ budjetista 10mrd€, kun Orpon hallitus on nuo menojen lisäykset pääosin tehnytkin.

Esillä 10 vastausta, 5,111 - 5,120 (kaikkiaan 5,142)