Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 5,211 - 5,220 (kaikkiaan 5,242)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • narisija

    sekä hyväuskoinen hölmöys.

    Se pätee myös Venäjään ja etenkin siihen, sekä heikkous juuri kun vahvuutta olisi tarvittu, eli ensimmäinen vuosikymmen NL:n hajoamisen jälkeen. Toki osoittamansa hyväuskoinen hölmöys voi johtua osittain juuri heikkoudesta. Omasta mielestäni esim. Suomen eduskunnan puhemiehen ammuksenkylkiterveiset ja vastaavien lähettäminen ei kovin isoa valtiomiestaitoa osoita. Toki samanlaisia tervehdyksiä kuuluu lähetetyn myös 1941, seuraukset tiedetään.

    Metsuri motokuski ilmeisesti viittaa nl:n rajojen palauttamisella Putin Munchenissa 2007 pitämään puheeseen. Kannattaa lukea koko puhe, eikä vain läntisten tiedotusvälineiden itselleen sopivia otteita. Itse en kyllä löytänyt puheesta mitään viitettä nl:n rajojen palautukseen.

    Metsuri motokuski

    Narisija ei nyt kyllä muista mitä Putin on sanonut. Mitä se on sanonut Naton rajoista ? Mitä se oli esittänyt trumpille vallan jaosta ? Taisi olla Venäjä hoitaa Euroopan ja yhdysvallat etelä amerikan ja jne. Onhan näitä kun viitsii lukea eikä plokkaa niitä ulos.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Putin on vaatinut uutta turvallisuusjärjestystä Eurooppaan. Ilmeisesti sisältäen puskurivyöhykkeen Venäjän rajalle NATOn ja Venäjän väliin. No se on vähän myöhäistä nyt, kun Baltia ja Pohjoismaat pääsivät lipsahtamaan Natoon. No olisihan se Ukraina Valko-Venäjän lisäksi puskurina mutta kun eivät suostu. Puolakin piti jäsenyyttä tarpeellisena, historiastaan oppineena. Etelässä Turkki, mielenkiintoinen jäsenmaa, joka pelaa monen kentän peliä samanaikaisesti.

    narisija

    Talous kasvaa nyt yhtäkkiä kohisten, ketju on tehnyt tehtävänsä puolessatoista vuodessa, hyvä suoritus. Jaa, ei se kasvu vielä olekaan kuin ennuste.

    Metsuri motokuski

    Eikös suomen kasvu ollut 1,6% ensimmäisellä neljänneksellä.  Ennuste taitaa olla 2% luokkaa loppuvuodelle.

    Scientist Scientist

    On huvittavaa että EUn johto ja Eurooppa syyttävät Kiinaa yli kapasiteetista . Kiina ei suostu pyytämään anteeksi.  Kiinalaiset valtaavat markkinoita monilla sektoreilla mm vihreässä teknologiassa ja sähkö autoissa. Ei pelkästään halpa tuotteissa.

    Eikö Euroopan pitäisi näyttää tietä ja tehdä kilpailukykyisiä tuotteita. Näyttää siltä että kuituteollisuudenkin on menestyäkseen mentävä Aasian. Näin on tehnyt Euroopan ainoa puupohjaisten kuitujen valmistaja Lenzing. Näin on tehnyt myös suomalainen Kone Oy. Tehtaat ympäri maailmaa mm Kiinassa. Työvoimasta vain    alle 10% Suomessa.

     

    Nostokoukku

    Juuri näin. Kaikki tuotanto, myös rihkamatuotanto, on siirretty Kiinaan, Vietnamiin tai Viroon. Sitten alkaa itku ja manaaminen, kun suomalaiset tilaavat nämä tuotteet Temusta  mieluummin kuin ostavat saman tuotteen maahantuojalta kaksikymmentä kertaisella hinnalla.

    Kasvuluvut ovat Suomen oloihin komeita, mutta lähtötilanne oli miinusmerkkinen.

    Metsuri motokuski

    Pitäiskö nostokoukku suomalaisen työntekijöiden olosuhteet palauttaa samalle tasolle kiinan kanssa ?

    Kiinan vaurastuminen on pelkästään massiivisista valtion tuista ja huonoista työntekijöiden työsuhteista johtuvaa.

    Olen ymmärtänyt että nostokoukku olisi voimakas työntekijöiden etujen puolustaja mutta nyt hän suosiikin kiinalaisia tuotteita varmaan vain hinnan vuoksi.

    Nostokoukku

    Suomi ostaa Wärtsilältä, eli ruotsalaiselta mahtisuvulta ja pankkien sijoitusrahastoilta, energiainfraa Ukrainaan. Suomalaisten verovaroja kuluu kauppaan yli 28 000 000 euroa. Ukrainan osuus on 18 000 000. Ei ihme jos Kela joutuu paimentamaan marjanpoimijoiden tilejä ja poistamaan heiltä tukia.

    Metsuri motokuski

    Se on hyvä asia. 28 miljoonaa on pikkusumma. Nyt pitää vain huolehtia että päästään jälleenrakentamiseen mukaan.

    Eikös se vapaavuori meinannut kupata 35 miljoona. Eihän tuo 28 ole mitään.

Esillä 10 vastausta, 5,211 - 5,220 (kaikkiaan 5,242)