› Keskustelut › Metsänomistus › Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 5,481 - 5,490 (kaikkiaan 5,512)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    EU-budjetti vaikuttaa myös kuluihimme ja sen kokoa yritetään hivuttaa pienemmäksi.

    https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/5b8463f3-6c8e-4a43-923f-0db169b54046

    Ukrainan jäsenyysneuvottelujen on ajateltu edistyvän pienin askelin; se lähenee EU:ta eli saa tiettyjä etuja, mutta ei pääse jäseneksi ennen kuin täyttää edellytykset. On esimerkiksi ehdotettu, että Ukrainan pääsyä maataloustukiin ja sisämarkkinoille rajoitettaisiin.

    käpysonni käpysonni

    https://x.com/SarasvuoJari/status/2108409341887803413.

    Jarin kritiikki on oikeutettua. Mutta silti maassa, ja tälläkin palstalla on paljon henkeä että mihinkään ei saisi puuttua, mitään ei saisi muuttaa, edes sote-rälssiin ei saisi koskea. Silti, mikään ei muutu ellei kukaan suutu ( tai ketään suututeta).

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Visakallo on veroketjussa oikeilla jäljillä. Arvonlisä taitaa olla matkailussa kokonaisuutena jo lähes samassa suuruusluokassa kuin metsätalous ja metsäteollisuus yhteen laskien, ja kasvaa nopeammin eli painelee niistä ohi. Luontokeskusten ja muiden palvelujen lopettaminen Metsähallituksessa muka säästösyistä on hölmöläisten hommaa. Kampitetaan kasvavaa elinkeinoa, joka tukeutuu noihin rakenteisiin.

    käpysonni käpysonni

    Matkailustakin tulee päästöjä ja se kuormittaa myös luontoa. Mutta sehän onkin sallitua, kun on kyse kaupunkiväestön  huvittelutarpeiden tyydyttämisestä.  Jos elättää itsensä maa- tai metsätaloudella, se on paha ja näiden ammattien harjoittajien pitää maksaa siitä hyvästä että aiheuttavat muka luontokatoa. Huvittelusta ei pidä maksaa haittamaksuja.

    Tomperi Tomperi

    Paljonkohan suurempi velkaantumisemme olisikaan ellei Sipilä olisi aloittanut Bernerin avustamana valtiontaloudentoimintojen yksityistämistä.

    Kurki Kurki

    Linkki: https://www.metsalehti.fi/uutiset/selvitys-metsateollisuus-tuottaa-166-500-tyopaikkaa-ja-neljan-miljardin-euron-verotulot/#cd7b19c7

    Metsäteollisuuden tuottama arvonlisä, joka kuvaa vaikutusta bruttokansantuotteeseen, on yhteensä 17,4 miljardia euroa. Tämä on 6,2 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.

    Metäteollisuuden vienti on 12,3 miljardia ja sen osuus on 17% koko viennistä (74 miljardia)

    Metsäklusterin (myös metsiin liittyyvät koneet mukana) viennin osuu nousee n. 25%.

    Kun huomioi, että muu vienti tarvitsee tuontipanoksia n. 50% viennistä ja metsäklusteri vain 15..20%, niin metsäklusterin osuus viennin työpaikoista nousee 40..50? %.

    Metsävienti on parasta suomalaisten työllistämistä. Jos vientiä rajoitetaan hakkuita vähentämällä, niin se tuo myös 2-kertaa enemmän työttömiä.

    Visakallo Visakallo

    EK:n tilastojen mukaan digitaaliset palvelut, ohjelmistot ja ICT-osaaminen tuovat tällä hetkellä kolmasosan Suomen vientituloista.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Kaikista tärkein talouden kannalta on käyttää meidän omia energiavaroja tehokkaasti, joka työllistää Suomalaisia eli turpeen ja puun käyttöön ottaminen laajasti. Halpa energia antaa yrityksille mahdollisuuden toimia tehokkaasti.

    käpysonni käpysonni

    Täällä Suomi-nimisessä hölmölässä halutaan puun käyttöä energiaksi taas jälleen kerran rajoittaa, mikä on järetöntä. En voi tässä sanoa mitä näille ehdottelijoille pitäis tehdä, koska seurauksena olisi pitkä banni.

    Metsuri motokuski

    Mielenkiintoinen podi Ranskan ja Suomenkin tilanteesta

Esillä 10 vastausta, 5,481 - 5,490 (kaikkiaan 5,512)