Keskustelut Luonto Monimuotoisen metsän askelmerkit

Esillä 10 vastausta, 321 - 330 (kaikkiaan 340)
  • Puuki

    ”Säästöpuita jätettiin keskimäärin 15.8 kpl /ha , suositus on 10 kpl/ha”.

    Monimuotoisuus eikun lisääntyy myös talousmetsissä kiihtyvällä vauhdilla vaikka kaikissa virallisissa tilastoissa se ei tietenkään näy.

    puunhalaaja
    Rane

    Jep,kun saisi edes FSC-sertifioiduissa metsissä avohakkuut historiaan.

    Puuki

    Jätin avohakkuualueelle yli 20 tukkipuukokoista puuta/ha pystyyn. Eurokantoja jäi myös  7-8 kpl/ha. Isoja ja vähän pienempiä koivuja.  2 jättöpuuryhmää riistalle ja metsälinnuille istuma -puuksi .   FSC-alueilta pitää aloittaa avohakkuun kiellot jos jostain, kun PEFC- sertialueillakin jää jo paremmat sentsit kuin heillä.

    Rane

    Avohakkuu tai muunkaanlaisia kieltoja ei sentään vielä ihan vasemmalla kädellä jaeta.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.558013

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsää ei olisi ilman sieniä. Artikkelissa kerrotaan että avohakkuu köyhdyttää metsänpohjan sienilajistoa, millä voi olla pitkäaikaisvaikutuksia. Toisaalta sienet leviävät tuulen mukana itiöistä, joten tilanne korjautunee metsän varttuessa. Lisäksi sanotaan, että avohakkuun jälkeen kasvamaan jäävät vain ei-vaateliaat lajit, mutta toisaalta avohakkuu myös lisää lajikirjoa verrattuna siihen tilanteeseen että avohakkuita ei olisi: myös valoa vaativat kasvit elpyvät avohakkuilla, ei pelkästään ei-vaateliaat ns. pioneerilajit.

    https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/10/01/tutkija-ilman-sienia-suomessa-ei-olisi-metsia

    Timppa

    Kokemusperäinen tieto metsänkasvusta avohakkuun jälkeen kertoo, että metsä kasvaa paremmin kuin ennen avohakkuuta.  Oli sieniä enemmän tai vähemmän.  Kun puut avohakkuualueella ovat pieniä, niin vastaavaasti sieniäkin tarvitaan vähemmän.

    Sienien puute on ongelma vain peltojen metsitysalueilla, mutta aika nopeasti näyttää niilläkin korjaantuvan.

    Timppa

    Kannattaa tosiaan huomata, että 30-40-vuotias kasvatusmetsä kasvaa vähintään kolminkertaisesti sen, mitä tavallinen jatkuvan kasvatuksen metsä.   Onko noissa meidän kasvatusmetsissämme maaperässä silloin myös kolminkertainen määrä sieniä luonnonmetsään verrattuna?

    Minua ihmetyttää nämä tutkijat, jotka löytävät ihmeellisiä asioita, joista tekevät johtopäätöksiä, jotka ovat ristiriidassa arkihavaintojen kanssa.  Sekin tutkijan mielipide rappeutumista on aivan kummallinen. Rappeutumisen jälkeinen kuolema kuuluu luonnon kiertokulkuun.  Sitten syntyy aikanaan uusia terveitä soluja, jotka jatkavat perimää.

    Remie

    Taitaa olla niin että puun kasvua mitataan vain kannosta silmänkoreudelle asti , muu osa jää huomotta. 10 senttinen puu kasvaa tuolla korkeudella helposti sentin vuodessa. 50 sentin puun lusto on poikkeuksetta 2x 3mm eli 6mm vuodessa. 10 sentin puu voi olla vain 7 m pitkä karahka, 50 senttinen puu 25 m pitkä . Kumpikohan tuottaa puuainesta enemmän vuodessa.
    Juuri oli erään metsänkasvattajan kanssa tästä puhetta kun hän lakoaa 10- 15 sentin välillä olevaa metsää. Hän näytti minulle puun sahattua pptä ja sanoi kato nyt tämä on kasvanut 10mm  vuodessa , sun puusi vaivaiset 6mm . Kerroin hänelle että minun kuusi olikin 55 senttinen ja 30 m pitkä jota katselit , hänen mielestään sillä ei ole mitään merkitystä. Vuosi renkaat ratkaisee hän vahvisti. Näin on oppi mennyt perille matematiikassa. Mietinkin kuinkahan yleistä tuokin tyhmyys on. 10 sentin puu on kehän pituudelta 31,5 senttinen 55 senttinen 1,7 m  ja kun käytetään pituus kerrointa niin on helppo laskea litrat luston pakuudesta. Siis yksi tumma ja yksi vaalea = vuosikasun paksuus. Eikä vain se vaalea osa johon yleensä maallikko tuijottaa.

    Gla Gla

    Minusta Timppa teet johtopäätöksiä, joista ei tutkijat ole puhuneet. On kuitenkin selvää, että sienillä ja puilla on riippuvuussuhde, eikä sitä kumoa pellonmetsityksen ensimmäisen 25 vuoden hurja kasvu.

     

Esillä 10 vastausta, 321 - 330 (kaikkiaan 340)