› Keskustelut › Luonto › Monimuotoisen metsän askelmerkit

  • Tämä aihe sisältää 340 vastausta, 46 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 vuotta sitten Puuki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 340)
1 2 3 … 32 33 34
  • Timppa 15.2.2019, 20:29

    Yritin ymmärtää mitä tuosta hankkeesta jäi metsänomistajalle työkaluja oman metsän hoitoon.  En ymmärtänyt.  Paljon viisaita lauseita ilman sisältöä.

    Gla 16.2.2019, 09:16

    Ihan samat perusjutut siellä toistui kuin missä tahansa aihetta käsittelevässä yhteydessä. Kaksi asiaa jäi silti vaivaamaan: Edelleen puhutaan riistatiheiköistä, vaikka riista edustaa vain hyvin pientä osaa lajistosta. Toisekseen, ei sanaakaan edellytyksistä suosia monimuotoisuuden kannalta tärkeitä puulajeja. Ei siis vieläkään mitään edistystä tällä rintamalla, vaikka huikean suurella asiantuntijajoukolla on työaikaa suuret määrät kulutettu.

    A.Jalkanen 16.2.2019, 09:33

    Kiitos palautteesta, laittakaa lisää, toimitan eteenpäin. Tämä raportti oli ilmeisesti hallinnollinen yhteenveto hankkeen rahoittajalle, ja varsinaiset hankkeen saavutukset ovat sisältyneet sen järjestämiin koulutuksiin. Metsänomistajalle tämä raportti on hankalalukuinen, myönnetään. Siihen sisältyy kuitenkin pyrkimys edistää niitä toimintoja, jotka tiedetään vaikuttaviksi: metsänomistajien vapaaehtoinen elinympäristöjen laadun parantaminen joka täydentää loistavasti METSO-suojeluohjelmaa. Laadun parantaminen auttaa myös uhanalaisia lajeja, ei pelkästään metsästettäviä lajeja. Riistatiheikkö-ajatusta hellitään sen takia, että metsänomistaja oamksuu helpommin niistä saatavan hyödyn kuin esim. lahopuiden tuottaman hyödyn. Jos sekametsäisyyden edistäminen puuttuu ohjeistosta, se on selkeä puute.

    Timppa 16.2.2019, 10:16

    Vielä tuosta riistatiheikkö-asiasta.  Onkohan kukaan ko hankkeen  tekijöistä käynyt koskaan ensiharvennusmetsässä?  Ei ainakaan meidän ensiharvennusmetsiin saa mitään riistatiheikköjä.  Puut ovat jokseenkin samankokoisia ja jokseenkin samassa tiheydessä.  Tarkoittaisiko vaatimus riistatiheikön jättämisestä siis sitä, että jätettäisiin osa metsästä harventamatta?  Sellaisille, jotka eivät ole kunnon ensiharvennusmetsässä käyneet voin kertoa, että puut ovat karsiintuneet johonkin 4 metriin.  Repikää siitä sitten tiheikköjä.

    Todellisuudessahan nykymetsiin syntyy vuosittain riistaa hyödyttäviä tiheikköjä ilman mitään toimenpiteitä sopivan kokoisiin taimikoihin.  Vuosien kuluessa nämä paikat vain muuttavat sijaintiaan, mutta onhan riistalla jalat ja monilla siivet vaihtaa maisemaa.

    Minä kyllä ymmärrän tuon tekopökkelöhankkeen, mutta en siis riistatiheikköjä.  Meillä jätetäänkin nykyään noita pökkelöitä.  Toivottavasti saadaan tinttejä lisää metsiin.

    Planter 16.2.2019, 10:42

    Kuvahaun tulos haulle riistatiheikkö

    Metsäkeskuksen esittämä riistatiheikkö on aika vaatimaton.

    https://www.metsakeskus.fi/saastetaan-riistatiheikkoja

    …………………………………………….

    Tämäkin liittyy monimuotoisen metsän aikaansaamiseen.

    http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff07/ff072133.pdf

    Tilanne on kymmenessä vuodessa edelleen pahentunut:

    https://www.metsalehti.fi/uutiset/kuusi-jyraa-taimitarhoilla-toimitusmaara-nousi-107-miljoonaan/

    Kuitupuunkasvattaja 16.2.2019, 11:00

    Jos virkatyönä tehty raportti on metsänomistajalle vaikeaselkoinen, on ilmeinen selitys, että halutaan piiloutua kapulakielen ja jargonin taakse. Koska homma on niin sisälämpöistä, niin joudutaan myös piiloutumaan jargonin taakse.

    Ainakin alueellista metsäkeskustyötä vaivaa samapiirisyys. Tehdään sitä samaa vanhaa pienen piirin kanssa. Näin on tehty vuosikausia.

    Raportin tilaajan, maksajan, metsänomistajan ja veronmaksajan etu on, että raportti on selkeä ja ymmärrettävästi esitetty.

    Työryhmiin pitää saada huomattavasti enemmän käytännön toimijoita: aktiivisia metsänomistajia, koneurakoitsijoita, puunjalostajia, luonnossaliikkujia jne.

    A.Jalkanen 16.2.2019, 11:01

    Riistatiheikön voi saada aikaan vaikka jättämällä osan ensiharvennukseen tulevasta alueesta ennakkoraivaamatta. Asia pitäisi oikeastaan suunnitella jo päätehakkuuleimikossa josta voidaan jättää käsittelemättä heikkotuottoisia kohtia kuten kivikoita ja kosteita painanteita.

    Timppa 16.2.2019, 11:29

    ”Riistatiheikön voi saada aikaan vaikka jättämällä osan ensiharvennukseen tulevasta alueesta ennakkoraivaamatta. ”

    Meillä ensiharvennuskuusikoita ei tarvitse millään tavoin ennakkoraivata.  Niissä ei ole aluskasvillisuutta joko perkauksen ansiosta tai kuusten tappamana ja puut ovat karsiintuneet itaestään kuten tuolla edellä kirjoitin.

    Männiköissä on joskus kuusialuskasvullisuutta, jota joudutaan puiden läheltä ennakkoraivaamaan.  Silloin saattaa jäädäkin jotain kuusituppaita aivan luontaisesti.

    Päätehakkuussa kannattaa tietenkin jättää tuossa Annelin mainitsemat alueet jättöpuualueiksi.  Syntyykö niille sitten tiheikkö ja hyötyykö siitä riista vai ei, on sitten eri kysymys.

    Paras alue riistalle on kuitenkin joku 3-6-metrinen taimikko.  Siellä on ruokaa enemmän kuin ensiharvennusmetsissä ja suojaa hehtaarikaupalla.

    Onkohan tämä riistatiheikköpuuhastelu vain jotain viherpesua?

     

     

    Jovain 16.2.2019, 12:05

    Niin hyvä asia kuin monimetsähanke onkin, metsänomistajia kohderyhmänä ei ole otettu mukaan valmisteluun. Metsäammattilaiset ja metsäkoneen kuljettajat siellä ovat. Metsänomistajia ei ole otettu, se on vähän outoa. MTK siellä on, mutta se ei oikein riitä. Metsänomistajat kohderyhmänä olisi pitänyt ottaa mukaan.

    Metsuri motokuski 16.2.2019, 12:22

    Riistatiheiköillä tarkoitetaan alikasvospuuston jättämistä muutamiin kohtiin harvennusmetsiin. Sillä siis tarkoitetaan että maapohjaa ei raivattaisi kauttaaltaan puhtaaksi alikasvustosta. Itse olen jättänyt noin kolme kappaletta tiheikköjä hehtaarille. Suurimmat ovat olleet noin aarin kokoisia. Tiheiköitä ei kannata jättää sellaisiin kohtiin jossa on harventamista. Niitä voi jättää vaikka yhden puun ympärille tai ojan varsiin joka on luonnostaan riistalle mieleistä aluetta.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 340)
1 2 3 … 32 33 34