› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

  • Tämä aihe sisältää 11,138 vastausta, 139 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Rukopiikki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 10,931 - 10,940 (kaikkiaan 11,138)
1 2 3 … 1 093 1 094 1 095 … 1 112 1 113 1 114

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Rukopiikki 17.3.2026, 12:45

    Gotlannin kalkkikallioiden päällä kasvaa mäntymetsiä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.3.2026, 12:56

    Hyvin hoksattu Rukopiikki. Tässä lisää aiheesta. Meillä varmaan vielä harvinaisempi kuin Ruotsissa, mutta esimerkiksi Ahvenanmaalta jotain tällaista voisi löytyä.

    https://sv.wikipedia.org/wiki/Kalkbarrskog

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.3.2026, 16:36

    Metsämakasiinissa oli kahdessa kohtaa tinttiasiaa. Annikan kolumni jossa todettiin, että kumuloituva avohakkuun määrä alueella ei välttämättä ole hyvä selittäjä hömötiaisen kadolle. Toisena Tinttimetsä-hankkeessa syntynyt yhteenveto metsätiaisia suosivasta metsänkäsittelystä. Siinä mainittiin sekametsät ja lehtilahopuun jatkumo toivottavina ominaispiirteinä. Näitä kumpiakaan ei synny ilman avohakkuita joten niistä luopuminen ei varmaan ole osa ratkaisua tiaisten kannalta.

    Jatkuvaa kasvatusta ja avohakkuun koon kohtuullisena pitämistä voi ajatella. Esim. Pohjois-Karjalassa vaikuttaa olevan edelleen mahdollista tehdä kymmenien hehtaarien yhtenäinen avohakkuu. Jopa taajaman kupeessa kuten Kontiolahdella.

    Nostokoukku 17.3.2026, 17:37

    Kalkkikivialueita on läpi Suomen, mutta ovat selvästi paikkuullepäisiä. Esim. Pohjois-Kuusamossa on kalkkikiviesiintymiä ja myös siitä pohjoiseen Pelkosenniemellä. Eikös Kuusamossa esiintyvä tikankontti ole näitä kalkinsuosijia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.3.2026, 16:18

    Helmipöllö hupenee etelässä. ”Helmipöllöä auttaisivat haavat, lahopuu sekä kolopuut sekä ekologiset käytävät.” Eli on pulaa suojasta isommilta lintupedoilta ja pulaa pesimäpaikoista. Ravinnosta ei pitäisi olla pulaa? Voisivatko liito-orava, hömötiainen ja helmipöllö viihtyä samanlaisissa metsissä?

    https://yle.fi/a/74-20214800

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.3.2026, 16:20

    Metsätiaisista, jo aiemmin mainittu selvitys.

    https://yle.fi/a/74-20210866

    ”metsätiaisten suojeleminen auttaa muitakin lajeja. Hyötyjiä ovat esimerkiksi monet muut vanhojen metsien lintulajit, kuten helmipöllö, metso, kanahaukka ja pohjantikka”

    Gla Gla 18.3.2026, 17:50

    Ylen otsikko:

    Suomen helmipöllöllä on oma murre, joka katoaa etelästä vanhojen metsien mukana

    Vanhojen metsien määritelmää kritisoitiin liian tiukaksi. Mitä sanoo vmi-tilastot viimeisen 10 vuoden ajalta etelästä?

    Ikäluokat 121+

    Vmi 12: 411 000 ha

    Vmi 13: 464 000 ha

    Vmi 13/14: 478 000 ha

    Aika selvä trendi, mutta edelleen puhutaan vanhojen metsien häviämisestä.

    Yle helmipöllöjen ahdingosta: Syykin on selvä: vanhojen metsien hävittäminen.

    Ei sanaakaan vanhojen metsien määrän kasvusta.

    Yle: Voi, kun tuohon saisi sanoa kyllä, Rosti vastaa kysymykseen, onko helmipöllöä vielä mahdollista pelastaa Suomessa.

    Hänen mukaansa se vaatisi myös muutosta suhtautumiseen eli siihen, kuinka paljon metsiä hakataan.

    Ei sanaakaan puuperäisten materiaalien kulutuksesta.

    Yle: Rosti korostaa tutkimuksen merkitystä.

    – Tällä pystytään todistamaan, mikä oikea tilanne on. Ei tarvitse arvella.

    Tutkijalle tärkeimpään seikkaan on hyvä päättää juttu.

    Puustola 18.3.2026, 17:50

    AJ: ”Helmipöllöä auttaisivat haavat, lahopuu sekä kolopuut sekä ekologiset käytävät.” Eli on pulaa suojasta isommilta lintupedoilta ja pulaa pesimäpaikoista.”

    Pesimäpaikoista ei ole pula. Palokärki on runsastunut viime vuosikymmeninä, samoin kuin lahopuu.

    Nostokoukku 18.3.2026, 17:59

    Vanhojen puunkasvatusalueiden alat saattavat kasvaa. Helmipöllö tarvitsee kuitenkin vanhoja metsiä. Ne ovat eri asia. Ainakin helmipöllö mielestä.

    Gla Gla 18.3.2026, 18:16

    Jälleen on helppo keksiä selitys, kun ilmiö on tiedossa. Ylen jutussa ollaan vähän eri linjoilla:

    Helmipöllö pesii parhaiten vanhoissa kuusivaltaisissa metsissä. Samat metsät ovat metsätaloudelle tuottoisia hakkuukohteita, Rosti sanoo.

Esillä 10 vastausta, 10,931 - 10,940 (kaikkiaan 11,138)
1 2 3 … 1 093 1 094 1 095 … 1 112 1 113 1 114