› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 11,111 - 11,120 (kaikkiaan 11,128)
1 2 3 … 1 111 1 112 1 113

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla Gla 2.4.2026, 12:32

    Isaskar: ”yksioikoista ajattelua ns. ornitoligilta.”

    Luontoradiossa on aina suhtauduttu negatiivisesti metsätalouteen. Se varmaan heijastuu siihen, ketkä pääsevät ääneen asiantuntijoina ohjelmissa.

    ”Ensinnäkin tekopökkelöiden tarkoitus ei ole olla vain lintujen kolopuita.”

    Tuo yksipuolinen näkemys minuakin vaivasi, kun aihetta käsiteltiin. Oli aika kiusallista kuunneltavaa. Kuollutta puutakin pidettiin merkityksettömänä, kun runko kuivuu pystyyn. Pitäisi olla kosteassa paikassa.

    ”Toiseksi oikein tehtynä tekopökkelöiden tukena on muita säästöpuita.”

    Parhaassa tapauksessa etenkin lehtipuista puhuttaessa alla myös alikasvoskuusta. Ja pianhan ympärille kasvaa muuta puustoa. Mutta silmä pökkää vain tuoreeseen aukkoon.

    ”Sitten oli vielä tämä kaiken kattava julistus, että taimikoissa ei ole lainkaan lintuja tai kolopesijöiden paikkoja.”

    En muista, sanottiinko, ettei ole lainkaan lintuja. Mutta onhan taimikossa pulaa kolopesijöiden pesäpaikoista.

    ”Juuri kun on keksitty, että hömpät viihtyvät siellä.”

    Varmaan moni muukin, mutta uutisen mukaan hömppien saama hyöty on lyhytaikainen, eikä liity pesimiseen:

    Tutkimuksen mukaan poikasten koko pesäpoikasaikana ja myös selviytyminen ensi lennolle vahvistuivat, kun avohakkuun tekemisestä oli kulunut 5–10 vuotta. Vaikutus hömötiaisten selviytymiseen ensi lennolle kääntyi kuitenkin kielteiseksi, kun avohakkuusta oli kulunut 11–20 vuotta.

    ”Tässä juuri tänään raivasin taimikkoani, jossa oli useampikin pystykuollut ja laho yli 10 cm leppä. Näytti olevan kovasti reikiä kyljissä – en alkanut lintulaskentaa tekemään, kun oli muuta hommaa.”

    Itsekin pyrin säästämään sekapuustoa, mutta ei ne kuole 10 senttisinä. Tuohan viittaisi hoitamattomuuteen.

    ”Voisi ornitologi jalkautua tavalliseen talousmetsään, niiden helppokulkuisten mäntykankaiden taimikoiden sijaan.”

    Riippuu tietysti, mikä on vertailukohta. Ohjelmassa puhuttiin ”oikeasta metsästä”.

     

    140ärrä 2.4.2026, 13:02

    Linnuille ei aukossa olevista pökkelöistä tule olemaan iloa, ei ne niihin pesi. Sienille ja hyönteisille toki ihan sama. Omissa harvennuksissa olen pökkelöitä ohjeistanut jättämään, varsinkin haapaa. Puuston keskellä olevat on paljon parempia pesäpaikkoja, kunhan nyt ensin lahoavat siihen kuntoon.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 2.4.2026, 14:29

    Aukolla olevista lahopuista on löydetty harvinaisia kääpiä, joten kyllä ne osalle eliöistä kelpaavat.

    Lintuasioista voi katsella metsätieteilijöiden lintuseminaarin 13.1.26 esityksiä. Tallennetta ei ole mutta esitysdiat löytyy, ja niissä on mm. mielenkiintoisia aikasarjoja.

    https://metsatiede.org/klubit/metsabiologian-kerho/klubit-metsabiologian-kerho-ajankohtaista/

    Rukopiikki 2.4.2026, 14:54

    Kävin kävelyllä ja näin paljon luontaisesti syntyneitä pökkelöitä-

    Tuo yksi koivu josta usein kävelen ohi on on ollut pökkelö jo 40 vuotta. Se on kallellaan ja kahteen kertaan jo vähän lyhenny. Vielä miehen korkunen jälellä. Paksu kaarna ja tuohi pitää pystyssä. Koloja oli aluksi ylempänä ja nytkin tuossa tyngässä on pesitty. Että kyllä ne luontaiset aika pitkäikäsiä on.

    90 luvulla tuossa aukolle jätettiin puolilahoja koivuja säästöpuiksu. Olivat vielä eläviä. Ovat kohta pökkelöitä nuoressa metsässä. Osa jo kuollut ja koloja täynnä. Ei ihminen osaa luontoa jäljitellä. En fanita teköpökkelöitä. Tökerön näköisiä eikä niissä ainakaan vielä näy pesiä. Ovat vielä tosin aika uusia asia että ehkä niihinkin voi tulla kun tarpeeksi marinoituvat.

    140ärrä 2.4.2026, 15:48

    Metsitettävälle pellolle jätettiin isoja monihaarakoivuja jättöpuiksi. Peittävät muuten ison alan. Tapan pystyyn ja jätän siihen, pitäisi aika lähelle vastata luonnollisen prosessin tuottamia pökkelöitä.

    Ötökän pystyyn kuivattamat kuuset näkyy pysyvän pystyssä vain muutaman vuoden useimmissa tapauksissa.

    isaskar keturi 2.4.2026, 16:48

    ”Itsekin pyrin säästämään sekapuustoa, mutta ei ne kuole 10 senttisinä. Tuohan viittaisi hoitamattomuuteen.” noita kuolleita YLI 10cm leppiä meillä päin on taimikoissa, koska ne ovat yleensä olleet jo hakkuun aikaan paikallaan. Eli jo aika huonossa hapessa olevia leppiä, jotka jääneet hakkuun jäljiltä. Maat on reheviä, kosteita ja louhikkoisia. Erityisesti ojien penkoilla noita on ja isojen kivien seassa.

    Kurki Kurki 4.4.2026, 06:46

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/c8649d95-61d1-4927-9a23-242389ab7252

    Löytyi tuhansia uhanalaisia metsälajeja???

    Niitä on 833 ei tuhansia.

    Lainaus:”Uuden löydön lisäksi kohteilta kertyi yhteensä 5 400 havaintoa uhanalaisista ja vanhan metsän indikaattorilajeista.

    Punaisen kirjan 2019 mukaan (Taulukko 5 sivulla 43), vanhojen metsien indikaattorilajeja (tarkoittaa, että ensisijainen elinympäristö on vanhat metsä), on vain 1163 lajia ja metsien uhanalaisia lajeja taas on 833. Muiden metsien, kuin vanhojen metsien metsien ondikaattorilajeja, on 8336 lajia kaikista arvioiduista metsälajeista 9499.

    Mitähän tuo 5400 havaintoa tarkoittaa?
    Lukijoiden manipulointiako?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.4.2026, 07:07

    Tarkoittaa että tavallisen talousmetsän (joita Mh nimittää kuulijaa manipuloiden monikäyttömetsiksi) arvokkailla osilla voi esiintyä vanhan metsän ja luonnontilaisen kaltaisen metsän lajeja. Ei oikeastaan hyvin paljon yllätä, kun pohjoisessa on suojeltu niin paljon alueita. Korjaan: kartoitusta tehtiin myös Kainuussa ja Järvi-Suomessa. Poikkesivatkohan tulokset alueiden välillä?

    Lajien vaatimukset elinympäristön suhteen vaihtelevat, ja indikaattoreksi ei ehkä pitäisi nimittää kaikkia noin 1000 v-lajia, vaan vaateliaimpia niistä. Vähemmän vaateliaat voivat esiintyä missä vain kunhan hoitamattomuusvaatimus täytyyy.

    Löydökset viittaavat myös siihen suuntaan että talousmetsän erityiskohteilla ja luonnonhoidolla voi olla suurikin merkitys uhanalaisille lajeille, kun niitä kerran löytyy sieltä pienistäkin säästökohteista runsaasti.

    Kurki Kurki 4.4.2026, 10:13

    Löydökset viittaavat myös siihen suuntaan että talousmetsän erityiskohteilla ja luonnonhoidolla voi olla suurikin merkitys uhanalaisille lajeille,

    Metsien uhanalaisista lajeista 500 lajia (60 %) on ollut jo iät ja ajat eristyiskohteilla lehdoissa, harjujen paahderinteillä ja paloalueilla hyvin pienellä alalla 1%..2% talousmetsien pinta-alasta. Siellä yritetään varjella lajeja hoitotoimilla ja estää umpeenkasvu, joidenka uhanalaisuuden varsinainen syy on Suomen luonto.

    Kait tuossa 5400 lajissa (kattaa myös loput 98% talousmetsistä) suurin osa on yleisiä metsälajeja eli paljon uupuu niiden summasta 9499 lajista.

    Olisi hyvä päästä lukemaan koko raportti.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.4.2026, 10:27

    Ei kai lyhyen hankkeen aikana voida löytää kaikkia metsälajeja, joita on koskaan löydetty. Lajirikkaat lehdot, paahderinteet ja paloalat eivät ole automaattisesti ”hoidossa”. Paloaloja lukuun ottamatta niitä ei välttämättä tunnisteta tai huomioida hakkuissa ja metsänhoidossa, jos eivät ole merkittyinä metsävaratietoon.

Esillä 10 vastausta, 11,111 - 11,120 (kaikkiaan 11,128)
1 2 3 … 1 111 1 112 1 113