Keskustelut Luonto Monimuotoisuusohjelma MTK:lta

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 28)
  • Gla

    Kyllä. Ei se tuon vaikeampaa ole.

    Enää ongelmaksi jää se, miten tavoitteisiin päästään. Lehtipuuston ja sekametsien osuuden kasvattaminen ei tapahdu sillä, että MTK ne ohjelmaansa tavoitteiksi kirjaa.

    Näissä jutuissa ihmetyttää joskus se, että miksi luonto ihmisen apua kaipaa. Lehtojen kuusettumista pitää estää, vaikka kuusettuminen on luontaisen sukkession mukainen juttu. Hoitaako luonto luontoa väärin? Toinen vastaava juttu on maaseudun perinneympäristöt. Kun Jussi raivasi suon pelloksi ja toi sinne eläimiä laiduntamaan, metsä ja suot tuhoamalla syntyi monimuotoisuuden kannalta tärkeä ympäristö?

     

    reservuaari-indeksi

    Niinpä, ei ole ylivoimaisen vaikeata. Vaatii se nyt kuitenkin että asenne on kohdallaan, ettei ole esim. ylimääräistä ei koske minun metsiä -uhoa. Sitäkin joskus havaittavissa.

    Edelleen, arvaan mihin Gla viittaa juuri noissa lehtipuu/sekametsä -lauseissaan. Valitettavasti MTK:lta jää monet juurisyyt iskulauseisiin, esim.  ”Hirviongelma kuriin!” Ja sitten hyristään hiljaa tyytyväisenä kun on otettu kerran vuodessa kantaa.

    Perinneympäristöistä. On siinä Jussi tehnyt tietämättään monimuotoisuutta. Niityt ym. pitäisi pystyä pitämään niittyinä mm. perhosten ja hyönteisten takia. Olkoon vaikka se tuhottu metsä siellä taustalla. On tuostakin vuosikausia ollut neuvontaa etä voisiko vaikka osan nurmikkokentästä jättää niityksi. Jos ajelee asutusalueilla niin aika nopeasti huomaa miten ohjeistus on mennyt perille.

    Martti

    reservuaari-indeksi

    Laitoin nimenomaan tuon MTK:n linkin vähän toisestakin syystä. Että huomattaisiin asian olevan agendalla vähän laajemminkin. Kaikki aiheeseen tarttuvat eivät ehkä sittenkään ole kategorisesti viherpiipertäjäituhippikommunisteja.

    Martti

    mehtäukko

    Martista voi tuntua uskomattomalta, mutta mehtäukkokin on hoitanut perinnebiotooppeja,- hakamaita ja niittyjä niiden virallisesta ”keksimisestä” alkaen.

    reservuaari-indeksi

    Hienoa! On nuo jokaisen maata omistavan vastuulla. Tai no, jos edes 80% noita miettisi ja jopa toteuttaisi niin taustakitinä saattaisi vähetä huomattavasti.

    Se julkisuuteen välittyvä kokonaiskuva ja viestintä ylipäätään tahtoo vaan olla ihan toiseen (väärään) suuntaan.

    Martti

    Gla

    Martti: ”Edelleen, arvaan mihin Gla viittaa juuri noissa lehtipuu/sekametsä -lauseissaan. Valitettavasti MTK:lta jää monet juurisyyt iskulauseisiin, esim.  ”Hirviongelma kuriin!” Ja sitten hyristään hiljaa tyytyväisenä kun on otettu kerran vuodessa kantaa.”

    Tietysti edellytykset pitää olla kunnossa eli mahdollisuus kasvattaa lehtipuuta ja sekametsää. Mutta ei hirvieläinpolitiikasta tässä yhteydessä sen enempää.

    Merkityksellisenä asiana pidän nyt sitä, että iänikuisen suojelu- ja lahopuun lisäyskeskustelun vastapainoksi tuotaisiin myös suoria metsätalouden etuja ajavia näkemyksiä, kun ne tässä tapauksessa ei ole edes ristiriidassa luontoarvojen kanssa. Perinteisestihän metsätaloutta tarkastellaan luonnolle haitallisena tehometsätaloutena ja sen vastavoimana on metsätalouden estäminen ja suojelu. Joku luo mielikuvaa metsätaloudesta, johon ei voi yhdistää hyviä asioita, vaikka tällaista yhteyttä ei menetelmissä oikeasti ole. Sama kuin henkilöauton kulutus olisi aina 12 l/100 km, koska sen verran Volvo 70-luvulla kulutti. Siksi henkilöautolla ei voi ajaa, ratkaisuna on joukkoliikenne. Tai ehkä jopa sähkökäyttöinen henkilöauto.

    Ehkä etäinen vertaus, mutta toivottavasti selvittää ajatustani.

    Epäloogisuutta yritetään tuoda mukaan jk-keskustelulla, mutta siinäkään ei ole asian pointti. Kysymys on siitä, miten saamme tuotettua puuta tehokkaasti ja yhdistettyä siihen mahdollisimman hyvin luontoarvojen ylläpidon. Kun tiedossamme on keinot parantaa asioita vallitsevan menetelmän puitteissa lehtipuun ja sekametsien osuuden kasvattamisella, miksi näitä ei tämän aktiivisemmin tuoda yleiseen keskusteluun mukaan? Se on minusta omituista. Onko niin, että luontojärjestöt haluavat irtisanoutua siitä sen takia, että silloin he toimisivat metsätalouden etujen mukaisesti ja se olisi heille poliittisesti mahdoton asia? Tärkeää ei siis ole luonto ja uusiutuvien materiaalien käytön kasvu, vaan omat päämäärät.

     

    Timppa

    Kun tiedossamme on keinot parantaa asioita vallitsevan menetelmän puitteissa lehtipuun ja sekametsien osuuden kasvattamisella, miksi näitä ei tämän aktiivisemmin tuoda yleiseen keskusteluun mukaan? Se on minusta omituista.

    Selitys saattaa olla hyvin yksinkertainen.  Luontojärjestöissäkin toimii jopa metsänhoitajia.  Hehän saattavat olla ”kiilusilmäisiä” jatkuvan kasvatuksen kannattajia.  Toisaalta koulutuksensa perusteella tietävät, ettei jatkuvan kasvatuksen metsissä koivu ja mänty menesty.  Jos tuotaisiin voimakkaammin lehtipuumäärän kasvattamista, niin silloin väistämättä pitäisi todeta, ettei se onnistu jatkuvan kasvatuksen metsissä.

    Gla

    Tuo on ihan uskottavan kuuloinen selitys. Itse kyllä tulisin hulluksi, jos pitäisi ajaa asiaa, minkä tiedän mahdottomaksi. Tuskin olen tässä suhteessa ainutlaatuinen, joten  taustalla pitää olla jokin muu intressi, jolla työn itselleen oikeuttaa.

    Martti: ”Niityt ym. pitäisi pystyä pitämään niittyinä mm. perhosten ja hyönteisten takia.”

    Jos minulla olisi niittyä tms. avointa maata, metsittäisin sen. Olisiko se huono juttu luontoarvojen suhteen?

    reservuaari-indeksi

    Gla. En ainakaan minä osaa yksiselitteisesti vastata. Tuskinpa olisi huono juttu, jos se ei sitten olisi pitäjän toiseksiviimeinen niitty. Toisaalta kai vaikuttaa sekin että tekeekö siihen yksipuolisen vai monipuolisen metsän tilalle. Ja taas toisaalta, jos se on puoli hehtaaria, niin mitä väliä kumpaankaan suuntaan.

    Ymmärtääkseni samalle tilalle saa usein mahtumaan sekä monimuotoisuuteen tähtääviä, että tarkemmin metsätaloudellisia arvoja sisältäviä kohteita. Ainakin omat kokemukseni ovat sen suuntaisia.

    Martti

    Scientist

    Ihminen on edistänyt monien puulajien hyvinvointia. Erityisesti sellaisten, jotka ovat valonsuosijoita. Tällaisia ovat mm. kataja, koivu, pihlaja.  Tässä lähellä naapurissa on metsä, jossa metsälehmus alkoi voida hyvin hakkuun jälkeen kun kuuset poistettiin ja valoa tuli. Laitoin siitä kuvakin. Myös tammi leviää etelä-Suomen metsissä, nyt omassa metsässäni jopa kolmanneksi yleisin puulaji.

    Hirviä on nyt enemmän kuin koskaan jääkauden jälkeen, hirvihän oli 2 krt sukupuuton partaalla 1900-luvulla. Hirvet viihtyvät nuorissa taimikoissa eikä juurikaan suojelualueilla. Yleensäkin erilaiset metsien ja aukioiden nisäkkäät ovat lisääntyneet (rusakko, kettu, valkohäntäpeura, metsäkauris, karhu, susi jne).

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 28)