Mönkijällä hyvä mennä palstoille, varsinkin kun omat ovat useamman kilometrin mittaisia nauhasarkoja. Sahat ja bensat menee sujuvasti tekopaikalle asti. Mettäkärryllä hyvä hakea yksittäisiä tuulenkaatoja pitempien matkojen päästä. Puunkelkkomiseen aivan onneton vehe suuremassa mittakaavassa. Jos haluaa talveksi rieskantekopuut leivinuuniin, siihen ihan ok.
Milloinkahan Jätkän mielestä metsän hakkuut ja ajot omatoimisesti on kannattavaa ? Ei ollut talvella hänen mielestä millään omalla kalustolla järkevää toimintaa.
Jos palstan hakkuumäärät eivät ole mahdottomia ja palsta ennenkaikkea maastoltaan sopivaa, muutaman sadan kiinnon ajo onnistuu mönkijälläkin.
Ei kai kukaan yritäkkään sillä ympärivuotista savotointia harrastaa, siihen se ilman muuta on liian mitätön.
Kylläkin tunnen halkourakoitsijan, joka itsetehdyllä kuormaavalla kärryllä ja mönkijällä ajeli koivunsa halkorantteelle, lähes läpi talven. Parhaana vuotena 400 k3. Tuskinpa kukaan ilkesi hänelle ilveillä olemattomasta ajokoneesta 🙂
Oli myös uusimmassa metsä lehdessä juttu , jossa mönkijämies oli 1200 kiintoa puuta laaniin kuskannut.
Kyllä mönkijä näihin hommiin myös täytyy varustaa kunnon renkailla ja mahdollisesti myös teloilla, joita osa käyttää myös kesälläkin Mönkijän itsensäkin pitää olla tarpeeksi järeä, pikku vehkeet saa unohtaa.
Omalla kohdalla eniten hyötyä mönkijästä on ollut taimenistutuksissa ja tuhopuiden raivauksissa sopivilla kohteilla.
Jo pidemmän aikaa olen merkinnyt päätehakkuun jälkeen maastoon ajourat, joihin maanmuokkaaja jättää 1,5 metriä leveän muokkaamattoman reitin mönkijälle. Pahimpiin paikkoihin on muutamalla kauhan liikkeellä tehty luiskaa tai muuta tasausta kulun helpottamiseksi. Istutettavat taimet olen ottanut kotipihaan, koska siellä ne ovat helpoiten varastoitavissa ja tarvittaessa kastelukin sujuu näppärästi.
Mönkijään ja kärryyn mahtuu helposti päivän istutusmäärä ja tasaisen ajoverkoston ansioista taimilaatikoita ei tarvitse maastossa kannella metriäkään, vaan konetta siirretään sitä mukaa, kun työ etenee.
Muutaman kerran tuhopuita kerätessä olen liikkunut aiemmin harvennetulla alueella mönkijällä sahojen ja muiden varusteiden kanssa, jolloin ”kohteelta” toiselle on ollut nopea siirtyä ja hyödyntää mönkijän vinssiä mm. konkeloiden purkamisessa. Hankalammassa paikassa olleita puita on vinssillä voinut juontaa helpompiin kohtiin ja sitenkin nopeuttaa varsinaista lähikuljetusta. Toki isommat tuhot ja hankalammat maastot on sitten hoidettu perinteisillä metsäkoneilla.
Mönkijät ja kelkat on liikkumiseen sopivia laitteita, ei raskaisii kuljetuksiin.
arto sen tuolla edellä jo sanoi, kulkemiseen ja satunnaisiin kuljetuksiin : esim hirvenraadon kuljettamiseen pidemmästä matkasta, taikka taimien / työvälineiden kuljettamiseen.
Kun kohkataan ajourien tarpeesta / tarpeettomuudesta, niin kehoittaisi pistämään jäitä sinne pipon sisään. Ensiharvennuksessa puiden kekimääräinen etäisyys toisistaan tehdään n. kolmeen metriin. Siinä jokaiselle puulle jää pinta-alaa n.9 neliömetriä.
Tuulikaatoja haetaan tukkikokoisesta puustosta, jossa runkoluku lienee n.750 /ha. Siellä puuta kohti on neliöitä n. 13,3 neliöö. Siellä nolompikin kuski pystyy ajelemaan puita ruhjomatta – ja onhan siellä vanhat ajourat, joita voi käyttää.
Kun kömpijällä ajetaan harvennukselta puuta, niin ihan reipas kuorma on kaksi kuutiota. Sen kanssa tuhraantuu tunti. Urakoitsija ajaa puut varastolle alle 7 €/ kuutio, eli kömpijähenkilö tienaa bruttona 14 €, bensaa menee 5litraa ja kuten KAIKKI tietää, bensakustannus on puolet muuttuvista kustannuksista, kiinteät kustannukset ovat toinen puoli kustannuksista -vähintään.
Miksi te otatte aina vain ääripäät kaikesta? Koneen pitää olla talonkokoinen, taikka luokkaa moottoroitu kottikärry!
Ajokone, joka on mitoitettu kasvatushakkuisiin, tuo 15 – 20 kiintoa joka kuormassa ja tunnissa 2 – 3 kuormaa. Yrittäjä pärjää tehokkuudella ja ammattiataidolla, harrastelija ei niillä pärjää, kun kumpaakaan ei ole.
Ei mönkijää ajokoneena yleensä pelkästään taloudellisilla mittareilla hankita.
Yleensä on kysymys omatoimisesti metsänhoitajasta, joka nauttii tekemisestään ja ennen kaikkea tekee metsästään oman näköisensä. Hyvä mieli ja kunto on sellaisia arvoja, joita ei rahalla mitata.
Berza, Ate ja Marjametsä, se on juuri noin. Riittävän iso moottori ja esim. 30 tuuman kumit niin saa pienet hommat tehtyä. Tuolla haetaan muutamat kiinnot pehmeästä jonne Valmetilla ei ole asiaa – tai isompaa ei vaan kannata tilata paikalle.
Mönkijä on tehty reiteillä ajettavaksi, se ei ole kannikkoon ja risukkoon ajettavaksi tarkoitettu eikä mikään kuormajuhta. Mönkijän varaosat ja korjaaminen on lisäksi kallista. Kymmenessä vuodessa olen ajanut mönkijällä vajaa 500km. Jopa pari rankakuormaa tontin reunasta. Hyvin on kestänyt.
On se kumma, ettei mönkijällä voi ajaa kuin urilla ilman kuormaa, mutta omallamme on ajettu hankinta ja polttopuuta yli 1000 kiintoa metsästä. Lieneekö ollenkaan mönkijä ? 😃😃
Saattaa kylläkin olla, ettei kaikki osaa mönkijää käyttää puunajossa.?
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.